Suomen vankiloissa istui marraskuun puolivälissä 220 naisvankia. Miehiin verrattuna määrä on yhä vähäinen, mutta naisten osuus vangeista on noussut nopeasti. Yli puolet naisvangeista kärsii rangaistusta väkivaltarikoksista.
Vankiloissa naisia on viimeksi ollut yhtä paljon kuin nyt 1960-luvulla. Silloin määrää nosti tuolloin vielä laissa ollut irtolaispykälä, jonka perusteella asunnottomia naisia toimitettiin telkien taakse.
Suomen suurimman naisvankiyksikön, Hämeenlinnan vankilan johtaja Esko Aaltonen kertoo,että talon kaikki naispaikat ovat täynnä: naisia istuu telkien takana 144. Lisää sellitilaa on jouduttu tekemään jopa entisistä tupakkahuoneista.
"Hiljattain kävimme taas ministerille kertomassa, missä vankeinhoidossa mennään. Tilanahtautta on kaikissa Suomen vankiloissa, ja se alkaa jo vaarantaa turvallisuutta. Vankeinhoidon sijaan tämä alkaa olla vankien säilyttämistä. Tarvetta olisi noin 300 uudelle vankipaikalle, mutta rahaa ei nytkään luvattu", Aaltonen toteaa.
Naisvankeja on sijoitettu Hämeenlinnan lisäksi lähinnä Oulun, Pelson ja Pyhäselän vankiloihin. Näissä naisvankipaikkoja on kussakin 8-11. Lisäksi naisia on eri rangaistuslaitoksissa tutkintovankeudessa tai avovankiloissa. Naisosaston perustamista harkitaan myös Pelson vankilan Kestilän avo-osastolle.
Naisvankien määrän nousun Aaltonen näkee tasa-arvoistumisen surullisimpana muotona.
"Ennen naisen paikka oli kotona, eikä yksin lähdetty esimerkiksi ravintolaan. Nyt naisillekin ovat tulleet tutuiksi hauskan elämän synkät puolet rikoksineen", pitkän linjan vankeinhoitaja päivittelee.
Väkivallan takia vankilaan joutuneen naisen kohdalla tavallinen tarina kulkee niin, että pitkään jatkuneen juopottelun päätteeksi miesystävä saa puukosta. Motiivina on usein miehen väkivaltaisuus.
Esko Aaltonen kertoo, että myös pitkiä huumetuomioita saneiden naisten määrä kasvaa.
"Naiset ovat usein kuriireja, jotka saavat syyt niskoilleen jäädessään kiinni iso lasti päällä. Huumejutuissa on viime aikoina langetettu jopa 12 vuoden tuomioita", Aaltonen kertoo.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Päivi Honkatukia toteaa Naiset rikosten tekijöinä -raportissa, että naisten tilastoidun pahoinpitelyrikollisuuden kasvu saattaa osittain johtua myös siitä, että poliisi kirjaa naisten osallistumisen väkivaltaan aikaisempaa tarkemmin.
Naiset syyllistyvät yhä useammin myös henkirikoksiin ja omaisuusrikoksiin. Vuonna 2000 naiset tekivät jo 15 prosenttia varkauksista, kolmanneksen väärennöksistä ja neljänneksen petoksista. Ryöstön tehneistä lähes joka kymmenes oli nainen.
Rikos tehdään usein humalassa, ja nuoret tytöt juovat jo yhtä usein ja yhtä humalahakuisesti kuin pojat. Osallistuminen yhä enemmän julkiseen elämään on tuonut naisille myös mahdollisuuden tehdä tietyntyyppisiä rikoksia, esimerkiksi petoksia ja kavalluksia.
"Naisten ja tyttöjen rikollinen käyttäytyminen on vieläkin harvinaista. Se herättää helposti sensaatiomaista huomiota, mikä voi olla myyntivaltti esimerkiksi iltapäivälehdistölle. Se taas saattaa johtaa moraalisen paheksunnan kautta yhteiskunnallisen valvonnan lisääntymiseen, mikä saattaa näkyä rikostilastoissa naisten tilastoidun rikollisuuden lisääntymisenä, Päivi Honkatukia arvelee.