Monien korkeasti koulutettujen asiantuntija-alojen palkkaus on jäänyt jälkeen yleisestä palkkakehityksestä vuosina 1995-2004.
Tiedot käyvät ilmi Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportista Koulutusko kannattaa aina? Tutkimus julkistettiin keskiviikkona Helsingissä ja sen ovat tilanneet akavalaisia alipalkattuja aloja edustavat ammattiliitot.
Tutkimuksessa selvitettiin noin 70:ää korkeaa koulutusta vaativan ammattinimikkeen ansiokehitystä. Näiden kasvatus-, koulutus, tutkimus- ja hyvinvointialojen asiantuntijoiden palkat laahaavat sekä yleistä palkkatason että oman työnantajan palkkojen perässä.
Usein alipalkatut akavalaiset työskentelevät naisvaltaisilla aloilla: esimerkiksi kirjastonhoitajien ja farmaseuttien keskiansiot ovat miltei 20 prosenttia heikompia kuin palkansaajilla keskimäärin.
"Samaan aikaan, kun näiden alojen palkkaero muihin on kasvanut, monilla aloilla pätevyysvaatimuksia on kiristetty", tutkimuksen tekijä Vesa Syrjä huomauttaa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös virka- ja työehtosopimusten sekä palkkaohjelmien vaikutusta ansiokehitykseen. Tuloksista kävi ilmi, että myöskään tasa-arvo- ja liittoerät eivät ole ratkaisevasti parantaneet palkkakuopassa olevien alojen ansiokehitystä.
Suuri osa tutkimuksen ammattiryhmistä oli kuntasektorin naisvaltaisia kulttuuri-, kasvatus- ja hyvinvointialan ammatteja. Suurina ryhminä tutkimuksessa olivat edustettuina muun muassa kirjastonhoitajat ja lastentarhanopettajat.
Lisäksi tutkimuksessa oli mukana myös valtion ammatteja kuten tutkijoita ja yksityissektorin työntekijöitä kuten farmaseutteja.
Tutkimukseen vedoten kaksitoista akavalaista liittoa vaatii jäsenkuntaansa kuuluvien korkeasti koulutettujen mutta alipalkattujen alojen palkan nostamista suomalaisen palkansaajan keskiansioiden tasolle. Huonon palkan uskotaan vaikuttavan jatkossa myös alan rekrytointiin.
"Nuoret eivät koe tulevaisuuttaan näillä aloilla houkuttelevana", Suomen Farmasialiiton puheenjohtaja Inka Puumalainen korostaa.
Akava järjesti keskiviikkona Helsingissä mielenilmauksen vaatimustensa tueksi.