Inari
Liikakalastus, ydinjätteet, öljyn- ja kaasuntuotanto, ympäristömyrkyt ja ilmaston lämpeneminen aiheuttavat suuria ongelmia arktisella alueella. "Kyllä varmasti naiset voivat vaikuttaa näiden ongelmien ratkaisemiseen", vakuutti Suomen peruspalvelu- ja tasa-arvoministeri Eva Biaudet (r.) joka avasi sunnuntaina Saariselällä Arktisen neuvoston ensimmäisen ministeritason tasa-arvokonferenssin.
Taking wing -konferenssiin osallistuu noin 200 naisedustajaa kaikista kahdeksasta Arktisen neuvoston jäsenmaasta ja useista alkuperäiskansojen järjestöistä. Konferenssissa ovat edustettuina myös Northern Forum, Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Barentsin Euro-arktinen neuvosto. YK:n naisten asemaa edistävän jaoston johtaja Carolyn Hannan piti puheenvuoronsa sunnuntaina, maanantaina on vuorossa Ruotsin tasa-arvoministeri Margareta Winberg. Heidän lisäkseen kuullaan useiden tutkijoiden ja maakuntatason vaikuttajien alustuksia. Konferenssissa ovat mukana myös Kanadan arktisten asioiden suurlähettiläs Mary Simon, Kanadan Suomen suurlähettiläs Adele Dion sekä Suomen YK suurlähettiläs Marjatta Rasi.
Puheenvuorot pohjustavat työryhmiä, joiden aiheina ovat muun muassa naisyrittäjyys, luonnonvarat ja maaoikeudet, elinolosuhteet, koulutus, tasa-arvo alkuperäiskansojen järjestöissä, perinnetieto, naisten kokema väkivalta, naisten terveys arktisella alueella, naiskauppa ja prostituutio. Työryhmät jättävät esityksensä tiistaina, jolloin maaherra Hannele Pokka päättää kolme päivää kestäneen työn. Raportti jätetään Arktiselle neuvostolle ensi lokakuussa, kun Suomen kaksivuotinen puheenjohtajuuskausi päättyy.
Naisia rohkaistava projekteihin
Kaudellaan Suomi on pyrkinyt edistämään erityisesti nuorten ja lasten asemaan sekä ympäristöön ja terveyteen liittyviä projekteja. Suomi halusi tuoda neuvoston työhön myös naisten aseman ja tasa-arvon edistämisen. Biaudet korostikin avauspuheessaan tasa-arvon tärkeyttä alueellisessa kehittämistyössä: naisten voimavarat on otettava huomioon ja heitä on rohkaistavat toteuttamaan omia projektejaan.
Biaudet piti esityksiä erittäin mielenkiintoisina ja mainitsi erityisesti norjalaisen tutkijan Bente Aasjordin esitelmän Norjan kalastuksesta ja luonnonvarojen hallinnasta. "Se antoi ahaa-elämyksiä meidän omaan päätöksentekoomme." Aasjord arvosteli voimakkaasti Norjan kalastushallintoa, Barentsinmeren kalavarojen norjalais-venäläistä kiintiöhallintoa ja tutkimusvarojen kohdistamista.
"Niin kauan kuin miehet kontrolloivat kaikkia arktisen meren tulevaisuuden avaimia, rajoittuu rannikon naisten rooli siihen, että he kohtaavat miesten päätösten seuraukset", tutkija totesi ja muistutti monista kalastuskriiseistä, joilla on ollut suuria vaikutuksia arktisten rannikkovaltioiden kalastuskylissä.
"Asioilla on paljon laajempia kuin vain tieteellisiä tai suoria ympäristövaikutuksia - ne ovat sosiaalisia ja yhteiskunnallisia", Biaudet kommentoi esitystä. Naisten mukanaolo on erittäin keskeistä silloin, kun päätetään ongelmien ehkäisemisestä tai niiden korjaamisesta. Hänen mielestään myös alkuperäiskansojen tulisi päästä mukaan päättämään arktisten alueiden hyödyntämisestä ja saada oikeudenmukainen osuus tuotosta. Toisaalta alkuperäiskansojen tulisi omissa yhteiskunnissaan miettiä, millä tavalla tasa-arvo niissä toteutuu.
Biaudet puuttui myös naiskauppaan ja toivoi Suomeen Ruotsissa toteutetun kaltaista, seksin ostamisen kriminalisoivaa lainsäädäntöä.
"Varsinkin pohjoisella alueella asia on herkkä, koska yhteisöt ovat niin pieniä. Naiskauppa antaa lapsille aika merkillisiä kuvia aikuisten arvoista sekä naisten ja miesten välisistä suhteista".
Näkyvyyttä
naisten asemalle
EU:n piirissä keskustellaan juuri nyt vilkkaasti Pekingin naiskonferenssin seurantakokouksen järjestämisestä. Biaudet kertoi keskustelleensa asiasta juuri ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa. Biaudetin mukaan Suomi haluaa edistää kokouksen toteutumista mutta siten, että Pekingissä saavutettu edistys ei nykyisessä kansainvälisen politiikan ilmapiirissä vaarannu.
"Pekingin seuranta on järjestettävä niin, että asiat eivät tule uudestaan punnittavaksi vaan seurataan saavutettua ja samalla avataan aluetta eteenpäin esimerkiksi keskittymällä siihen, mikä on naisten asema rauhan rakentamisessa ja konflikteissa."
"Alkuperäiskansojen naiset kohtaavat usein kolminkertaista syrjintää: he ovat köyhiä, naisia ja kuuluvat alkuperäisväestöön", totesi apulaisprofessori Carolyn Hannan. Hän kuitenkin arvioi alkuperäiskansojen aseman edenneen YK:n piirissä myönteisesti. Ihmisoikeuskomissaarin virka perustettiin vuonna 2001 ja Alkuperäiskansojen pysyvä foorumi kokoontui toukokuussa ensimmäisen kerran. Hannan kertoi oman osastonsa ja foorumin suunnittelevan alkuperäiskansojen naisten asioihin keskittyvää paneelia.
Hannan arveli myös että YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista tullaan hyväksymään YK:n yleiskokouksessa ennen kuin Alkuperäiskansojen vuosikymmen vuonna 2004 päättyy.