Suomalaisten naisten lisääntyneen väkivaltaisuuden tärkein yksittäinen selittäjä on rajusti lisääntynyt päihteiden käyttö.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (Optula) selvityksen mukaan vuosina 2002-2005 henkirikoksiin syyllistyneistä naisista liki 70 prosenttia oli tekohetkellä humalassa. Päihteet ovat yhä useammin taustalla myös naisten tekemissä lievemmissä väkivaltarikoksissa.
Suomalaisia henkirikoksia selvittänyt tutkija Martti Lehti Optulasta torjuu käsityksen, että naisen tekemän henkirikoksen uhrina olisi yhä useammin hänelle entuudestaan tuntematon ihminen.
"Uhri on edelleen useimmiten oma puoliso tai seurustelukumppani. Yleensä taustalla on väkivaltainen parisuhde ja pitkäaikainen päihteiden käyttö. Naiset surmaavat myös lapsiaan", Lehti sanoo.
Lievemmän väkivallan - pahoinpitelyjen ja törkeiden pahoinpitelyjen - uhrit ovat sen sijaan sattumanvaraisempia.
Naisten osuus
kasvanut
Väkivaltarikoksiin, ja erityisesti henkirikoksiin syyllistyneiden naisten "profiili" on hyvin samanlainen kuin niihin syyllistyneiden miesten. He ovat keski-ikäisiä, syrjäytyneitä ja päihderiippuvaisia. Myös rikosten tekoväline ja -tapa ovat yhteneväiset: puukolla tai veitsellä kohti.
Naisten osuus Suomessa tehdyistä henkirikoksista on noin 11 prosenttia.
Naisten henkirikoksista väitellyt Helsingin yliopistollisen keskussairaalan psykiatriakeskuksen vastuualuejohtaja Hanna Putkonen sanoo heidän osuutensa kasvaneen viimeisen 25 vuoden aikana parilla prosenttiyksiköllä.
"Eri vuosien välillä on eroja, mutta noususuhdanne lienee totta. Mistään radikaalista muutoksesta ei ole kuitenkaan kysymys", Putkonen sanoo.
Suomessa tehdään vuosittain noin 130 henkirikosta.
Putkonen muistuttaa, että "miehet tekevät edelleen noin 90 prosenttia henkirikoksista".
"Siinä mielessä suomalaiset naiset ovat kuitenkin tulleet enemmän suomalaisten miesten kaltaisiksi, että heidän väkivaltansa kohdistuu yhä useammin ryyppykavereihin ja muihin tuttaviin.
Naiset ryypiskelevät nykyään myös kodin ulkopuolella", Putkonen sanoo.
Naisten väkivallasta puhumista pidetään Putkosen mukaan edelleen jonkinlaisena tabuna, kiellettynä aiheena.
"Ehkä pelätään että siitä puhumalla unohdetaan miesten ylivoimainen osuus väkivaltarikoksiin. Puhuminen voi kuitenkin auttaa naisia hakemaan apua väkivaltaiseen käyttäytymiseensä", Putkonen sanoo.
Maksetaan laskua
lamavuosista
Poliisin tietoon tulleet naisten tekemiksi epäillyt väkivaltarikokset ovat nousseet 25 vuodessa viidestä kymmeneen prosenttiin. Varsinkin nuorten tyttöjen osuus on kasvanut.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Päivi Honkatukia sanoo että tilastojen takana voi olla myös jonkinlaista herkistymistä.
"Ehkä nyt halutaan katsoa mitä ne nuoret tytöt oikein tekevät. Enää heidän tekemisiään ei ohiteta noin vain. Kysymys voi olla myös siitä, että ilmoituskynnys on laskenut", Honkatukia sanoo.
Honkatukia ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että "nyt on alettu maksella lamavuosien laskua".
"Huono-osaiset tytöt ovat alkaneet reagoida uudella tavalla. Nyt 15-, 16-, 17-vuotiaat tytöt elivät lamavuosina lapsuuttaan", hän sanoo.
Päihteiden lisääntynyt käyttö on hänen mukaansa yksi selittävä tekijä myös nuorten tyttöjen väkivallan taustalla.