Pääkirjoitus

Naisten urapolun katkeaminen on osaamisen haaskausta – tutkimuksen mukaan ura tyssää asenteisiin

Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan tytöt ja nuoret naiset haluavat johtajiksi, mutta ura tyssää asenteisiin.

Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan tytöt ja nuoret naiset haluavat johtajiksi, mutta ura tyssää asenteisiin. Tytöt niin Suomessa kuin ympäri maailmaa ajattelevat johtajan roolin aiheuttavan naiselle syrjintää ja häirintää.

Vaikka Suomessa on syytä iloita hallituksen naisenemmistöstä ja eduskunnan 92 naiskansanedustajasta sekä useista näkyvistä naispuolisista johtajista, syvälle juurtuneet kuvitelmat rajoittavat edelleen naisten mahdollisuuksia nousta päättäviin asemiin.

Lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin julkaisemasta maailmanlaajuisesta tutkimuksesta ilmenee, että valtaosa tytöistä haluaisi tulevaisuudessa johtoasemaan, mutta urapolku usein keskeytyy.

Esteenä ovat joko omat tai muiden rajoittavat käsitykset siitä, mikä tytöille ja nuorille naisille on mahdollista ja sopivaa.

Periaatteessa prosenttiluvut ovat kunnossa Planin viime viikolla julkaistussa Taking the Lead -nimisessä tutkimuksessa.

Tutkimukseen on haastateltu lähes kymmentätuhatta 15–24-vuotiasta tyttöä ja nuorta naista 19 maasta. Joukossa on yli 500 suomalaista.

Vastaajista 76 prosenttia kertoi haluavansa johtajaksi työelämässä, yhteiskunnassa, yhteisössä tai perheessä. Heistä 62 prosenttia kertoi luottavansa omiin kykyihinsä johtajana.

Haastateltujen oma itseluottamus on korkealla tasolla, mutta ympärillä oleva yhteiskunta muuttaa tilannetta. 94 prosenttia uskoo, että naisjohtajat kohtaavat epäoikeudenmukaisempaa kohtelua verrattuna miesjohtajiin. 60 prosenttia vastaajista arvioi, että naisjohtajien täytyy työskennellä ankarammin kuin miesjohtajien.

Masentava on myös tulos, että yli yhdeksän kymmenestä uskoo naisjohtajien joutuvan kohtaamaan seksuaalista lähentelyä. Tulokset ovat Planin mukaan samansuuntaisia maanosasta, kulttuurista ja taloudesta riippumatta.

Tutkimuksen perusteella on paikallaan kysyä, miksi johtajuuden huonot puolet näyttäytyvät näin suurina? Tyttöjen johtamishalukkuuden nujertuminen varhaisessa on huolestuttavaa henkisen pääoman ja osaamisen haaskaamista.

Vakavaa ihmetystä herättää, minkä vuoksi tytöt niin Suomessa kuin ympäri maailmaa ajattelevat johtajan roolin aiheuttavan naiselle syrjintää ja häirintää.

Todennäköisesti tytöt kokevat kaavamaisiin käsityksiin liittyvää alistamista, joka on pesiytynyt myös rakenteisiin. Johtaminen nähdään miehisten alfaurosten temmellyksenä.

On selvää, että työelämän arkisissa pelisäännöissä on luultua enemmän korjattavaa myös Suomessa.

Tutkimuksen Suomen-osuus osoittaa, että myös meillä, tasa-arvon eräässä kärkimaassa, on paljon työtä tehtävänä tyttöjen innostamisessa tarttumaan johtajuuteen.

Suomalaistyttöjen johtajuusinto on kansainvälistä keskiarvoa alhaisempaa. Vain 65 prosenttia vastanneista haluaa johtajaksi jollakin työelämän osa-alueella. Politiikan johtotehtäviin tahtoo viisi prosenttia.

Näillä tuloksilla ei kannata odottaa pätevien naisten ryntäystä johtopaikoille. Epäkohtiin pitää puuttua mitä pikimmin. Muuten seuraavatkin tyttösukupolvet kadottavat halunsa pyrkiä johtajiksi pystymättä kehittämään yhteiskuntaa.