Pohjois-Pohjanmaan kunnilta puuttuu suunnitelmat työpaikkojen luomiseksi naisvaltaisille aloille ja työikäisen naisväen pitämiseksi kotiseudulla.
Haapaveden kaupunginjohtajan Tuomo Karjalaisen mukaan naiskato on huomattu, mutta sen vuoksi ei ole vielä toimenpideohjelmia laadittu. "Asia huomioidaan kaiken muun kehittämistoiminnan yhteydessä", Karjalainen toteaa.
Reisjärven kunnassakin kaivataan työpaikkoja naisille, vaikka työttömyysaste muutoin on kunnassa kelvollisella tasolla. Vs. kunnanjohtaja Pekka Leppänen kertoo, ettei kunnassa ole mietitty erityisiä naisohjelmia, sillä ensisijalla elinkeinopolitiikassa on työpaikkojen saaminen kuntaan yleensä ottaen.
Samoilla linjoilla ollaan monessa muussakin Pohjois-Pohjanmaan kunnassa. Asian vakavuus myönnetään, sillä työpaikkojen painottuminen pelkästään miesten aloille ei lupaa hyvää kunnan kehittymiselle.
Asiasta on kokemuksia esimerkiksi Ruukissa, missä moni on perinteisesti saanut leipänsä niin sanotuista miesten töistä teollisuudesta ja metallialalta. "Tänne ei ehkä muuteta niin helposti. Jos mies vaikka löytää työpaikan, niin aviopuolisolle ei välttämättä löydykään töitä", projektipäällikkö Risto Pietilä arvelee.
"Sama asia vaikuttaa myös päinvastoin. Täältä saatetaan muuttaa helpommin pois, jos vaimolle löytyy helpommin töitä muualta."
Patenttiratkaisua ei ole
Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen johtaja Leila Helaakoski kannustaa kuntia miettimään perinteisten kovien alojen lisäksi myös naisvaltaisten alojen kehittämistä.
"Tietenkin peruslähtökohtana on, että kaikki työpaikat ovat naisten ja miesten työpaikkoja, mutta realismia on sanoa, että on olemassa naisten ja miesten alat ja hyvin vähän värinää siinä välissä", Helaakoski huomauttaa.
Hänen mielestään kuntien pitäisi ensiksi tunnustaa nykyinen tilanne, jossa naiset lähtevät leivän perässä muille maille ja ruveta sen jälkeen ottamaan naiskysymys huomioon mahdollisimman laajasti kaikessa päätöksen teossa tilanteen parantamiseksi.
"Tähän asiaan ei ole mitään yhtä ratkaisua", Helaakoski lisää.
Muuttoliike vei emännät
TE-keskus teki kolme vuotta sitten selvityksen naisten siirtymisestä kasvukeskuksiin. Tuolloin selvitykselle vielä vähän naureskeltiin. Tänä vuonna julkaistu uusi selvitys asiasta saa naureskelijat viimeistään hiljaiseksi.
Raportissa kerrotaan, että väkimäärä on vuosien 1990-2001 aikana lisääntynyt ainoastaan Oulun seutukunnassa. Muilla alueilla työikäinen väestö on vähentynyt.
Ennestäänkin miesvaltaisessa maakunnassa naiset ovat vaihtaneet miehiä useammin parempiin maisemiin. Muuttoliikkeen mukaansa tempaamista noin kaksi kolmasosaa oli naisia.
Eniten työikäisiä naisia katosi Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Oulunkaaren seutukuntien alueilta.