Naisten tur­vat­to­muu­den tunne li­sään­ty­nyt

Eläkeikään ehtineiden naisten turvattomuuden tunne on Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan viime vuosina lisääntynyt.

Pelko laitoshoitoon joutumisesta ahdistaa iäkkäitä naisia.
Pelko laitoshoitoon joutumisesta ahdistaa iäkkäitä naisia.

Eläkeikään ehtineiden naisten turvattomuuden tunne on Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan viime vuosina lisääntynyt. Entistä suurempaa huolta aiheuttaa eläketulojen niukkuus, kalliit hoivapalvelut ja vaikeus ylipäätään päästä hoitoon. Myös pelko laitoshoitoon joutumisesta ahdistaa iäkkäitä naisia nyt enemmän kuin pari vuotta sitten.

Kansanterveyslaitoksen kyselyyn vastanneista 65-84-vuotiaista suomalaisista noin kolmannes kokee turvattomuutta, mutta naisten turvattomuudentunne on suurempaa kuin miesten. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että iäkkäät naiset elävät leskinä ja yksinäisinä miehiä useammin. Suomessa on myös edelleen suuri joukko eli noin 40 000 pelkällä kansaneläkkeellä eläviä naisia, sanoo erikoistutkija Tommi Sulander.

Laboratorionjohtaja Antti Uutela katsoo, että monelle iäkkäälle nämä ovat ihan realistisiakin huolenaiheita. Iäkkäitä naisia asuu edelleen paljon maaseuduilla hyvin puutteellisissakin oloissa.

Kaikkein eniten turvattomuutta sekä miesten että naisten keskuudessa aiheuttaa pelko joutua riippuvaiseksi toisten avusta. Tätä asiaa pelkää 31 prosenttia miehistä ja 39 prosenttia naisista. Muistin heikkeneminen huolettaa 29 prosenttia miehistä 39 prosenttia naisista.

Kansanterveyslaitoksella syytä pelkojen lisääntymisestä vieritetään osittain myös medialle, missä mm. hoitoonpääsyongelmista on viime vuosina aika vilkkaasti keskusteltu.

Tissuttelevat mummot eivät huolenaihe

Sen sijaan huolta ei tarvitse enää kantaa iäkkäiden naisten lisääntyneestä alkoholinkäytöstä. Eläkeikäisten alkoholinkäyttö ei ole tutkimuksen mukaan lisääntynyt sen jyrkemmin kuin ennenkään, vaikka verotuksella hintoja alennettiinkin.

Raittiiden miesten joukko tosin on hieman supistunut ja miehille väkevät juomat maistuivat hieman aiempaa enemmän. Kyselyyn vastanneista naisista puolet ja miehistä reilu viidesosa ilmoitti, että ei ollut käyttänyt lainkaan alkoholia vuoden sisään.

Uutelan mielestä viiniä tissuttelevat mummot eivät ole mikään huolenaihe, eikä konjakkipullon vieminen hoivakodin asukkaita piristämään pitäisi olla ongelma. Suurempi huolenaihe Uutelan mukaan ovat keski-ikäiset miehet sekä todelliset suurkuluttajat, jotka eivät tämäntapaisiin kyselyihin yleensä vastaa.

Monet iäkkäät noudattavat jo ohjetta, jonka mukaan yksi drinkki päivässä on vain hyväksi. Sen sijaan yleiset alkoholin riskirajat ovat Sulanderin mukaan liian korkeita. Yhdysvalloissa on jo monista sairauksista kärsiville ja useita lääkkeitä käyttäville ikäihmisille suositeltu enintään seitsemää alkoholiannosta viikossa ja korkeintaan kahta annosta kerralla.

Voi kaikonnut myös vaarin leivältä

Aiempaa terveellisempi ruokavalio on juurtunut jo vanhempiinkin ikäluokkiin. Harva vaarikaan enää sivelee leipänsä päälle voita ja kasviöljyn ja rasvattoman maidon käyttö on lisääntynyt sekä vanhempien naisten että miesten keskuudessa tasaiseen tahtiin.

Iäkkäät miehet syövät myös selvästi aiempaa innokkaammin hedelmiä ja marjoja ja he ovatkin tässä päässeet liki samalle tasolle kuin vastaavan ikäiset naiset.

Tiedot perustuvat Kansanterveyslaitoksen viime keväänä tekemään Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytymistä selvittävään seurantatutkimukseen. Kyselyyn saatiin vastaus kaikkiaan lähes 1 900:lta 65-84-vuotiaalta suomalaiselta. Vastausprosentti oli 78.

Ilmoita asiavirheestä