Helsinki Gynekologisiin syöpiin sairastuneiden naisten määrä on Pohjois-Suomessa kaksinkertaistunut viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Rajuinta kasvu on ollut tällä vuosikymmenellä.
Gynekologisiin syöpiin sairastuu Oulun ja Lapin läänien alueella nyt lähes 200 naista vuodessa, kun vuonna 2000 uusia potilaita oli 120.
Oysin naistenklinikassa on jouduttu kovalla kädellä karsimaan syöpäpotilaiden kontrollikäyntejä ja seurantoja, jotta uusille potilaille voidaan turvata välttämättömät leikkaukset ja sytostaatti- ja sädehoidot.
"Priorisointia on pakko edelleen jatkaa. Meillä on nyt saman verran lääkäreitä ja hoitajia kuin 30 vuotta sitten, mutta potilasmäärät ovat lisääntyneet rajusti ja hoidot ovat pitkiä ja vaativia. Joudumme karsimaan kaikesta mikä ei vaikuta potilaiden välittömään hoitoon", ylilääkäri Ulla Puistola pahoittelee.
"Potilaiden kannalta tämä on äärettömän ikävää ja heikentää oleellisesti hoitosuhdetta.Potilaat tarvitsevat henkilökohtaisia tapaamisia ja keskusteluja. Niistä ei saisi tinkiä niin kovasti kuin nyt olemme pakotettuja tekemään", Puistola sanoo.
Tasavertainen hoito
kunnasta riippumatta
Kaikki Oulun ja Lapin läänien gynekologiset syövät hoidetaan keskitetysti Oysissa. Järjestelmä on toiminut hyvin ja takaa sen, että kaikki potilaat saavat asuinpaikasta riippumatta tasavertaisen ja korkeatasoisen hoidon.
Gynekologisissa syövissä hoitokeinot ja ennusteet paranevat koko ajan, ja siksi on tärkeää, että kaikille tarjotaan samat mahdollisuudet.
Potilaita tulee Oysiin pohjoisinta Lappia myöten. "Pitkät välimatkat eivät haittaa. Potilaat tietävät tilanteen ja haluavat ehdottomasti, että ensisijainen hoito ja jatkohoidon suunnittelu tapahtuu Oysissa", Puistola kertoo.
Hoitokustannukset
moninkertaistuneet
Puistola on Oysin gynekologisten syöpätautien ylilääkäri ja vastaa myös budjetista. Uudet syöpälääkkeet ovat moninkertaistaneet hoitokustannukset, ja yhä kalliimpia on tulossa.
"Lääkebudjetti kymmenkertaistui 1990-luvulla, kun otettiin käyttöön taksaanit. Nyt ovat tulossa verisuonten uudismuodostusta estävät angiogeneesilääkkeet, jotka on jo todettu tehokkaiksi rinta-, suolisto- ja keuhkosyövissä", Puistola sanoo.
"Olemme hoitaneet Oysissa muutamia tarkasti valikoituja munasarjasyöpäpotilaita angiogeneesin estäjillä lupaavin tuloksin. Uusi lääke yhdessä sytostaattien kanssa kaksinkertaistaa kustannukset."
Oysissa on alustavia hyviä kokemuksia myös muista monoklonaalisista vasta-aineista gynekologisissa syövissä, mutta jo muutaman potilaan hoito aiheuttaa lääkebudjetin ylittymisen.
Seurantapolilla
ankara ruuhka
Leikkaus on gynekologisissa syövissä ensisijainen hoito. Potilasmäärien kasvaessa kirurgisen hoidon tarve kasvaa suorassa suhteessa. Klinikassa on kaksi erikoislääkäriä ja kolmas erikoistumassa. "Jos meille tulee 200 uutta syöpää vuodessa, myös leikkauksia on 200. Ne vievät usein paljon aikaa. Koskaan et voi olla varma, meneekö leikkauksessa kolme tuntia vai kahdeksan tuntia", Puistola kertoo.
"Myös hoitohenkilökunnan määrä on ihan minimissä. Sytostaattihoidot ovat lisääntyneet huimasti ja sädehoitoja kertyy 1 650 vuodessa. Seurantapoliklinikalla on vuodessa yhteensä 3 000 käyntiä."
"Tilanne on aivan mahdoton. Poliklinikalla on yksi hoitaja ja lääkärillä aikaa sen verran, mikä jää leikkauksilta ja osastohoidolta", ylilääkäri harmittelee.
"Potilaiden seurantaa on siirretty mahdollisimman paljon terveyskeskuksiin. Alussa heitä seurattiin meillä kymmenen vuotta, sitten seurannat lyhennettiin viiteen vuoteen ja nyt olen rajannut ne kahteen vuoteen. Kohta näyttää siltä, että pystymme seuraamaan vain munasarjasyövän potilaita, mutta emme muita", Puistola toteaa.
Kaikkia sytostaattihoitoja ei ylilääkäri Puistolan mukaan ole mielekästä toteuttaa Oysissa.
"Meillä on tehokas konsultaatiojärjestelmä, jonka puitteissa annamme päivittäin konsultaatioapua jatkohoidosta vastaaville keskussairaaloille."