Naisia on aiempaa enemmän pörssiyhtiöiden johtavissa tehtävissä, mutta huomattavasti vähemmän kuin miehiä. Naisten etenemisen tukeminen monimuotoistaisi yrityksiä ja johtaisi jopa parempaan kannattavuuteen.
Naisten eteneminen yritysten johtotehtäviin on pitkä ja kivinen taival. Keskuskauppakamarin tuore selvitys (Kaleva 24.11.) pörssiyhtiöissä osoittaa, että käänne on mahdollinen. Naisia on tänä vuonna johtotehtävissä enemmän kuin koskaan, mutta miesjohtajuus on edelleen vallitseva normi.
Pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä naisia on 27 ja johtoryhmien jäsenistä 23 prosenttia. Kummassakin luvussa on parannusta edellisvuoteen.
Myönteisestä kehityksestä huolimatta miehillä on johtoasemista vahva ote, sillä pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä 73 prosenttia ja johtoryhmien jäsenistä 77 prosenttia on miehiä. Politiikassa tällaiset lukemat eivät juuri aiheuttaisi riemunkiljahduksia.
Suurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus hallituspaikoista on noussut 33 prosenttiin. Kolmanneksen osuudella alkaa olla jo merkitystä, koska silloin kriittinen massa on riittävän suuri, jotta sen ääni kuuluu.
Lukumäärältään naiset ovat pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina vielä harvinaisuuksia. Vain yhdeksässä pörssiyhtiössä on nainen toimitusjohtajana, kun pörssiyrityksiä on 125.
Naisten koulutustaso on Suomessa korkea, mutta silti tutkinnon suorittaneet miehet sijoittuvat usein jo työuransa alussa vaativampiin tehtäviin kuin naiset. Myöhemmin urakehityksessä eroa syntyy lisää niin, että naisten ura- ja palkkakehitys päättyy käytännössä viisikymppisenä.
Keskeinen etenemistä haittaava este on siinä, että naiset ovat miehiä useammin tukitoimintojen, eivät liiketoimintojen johtajina. Siksi he harvemmin nousevat toimitusjohtajiksi, sillä juuri liiketoimintaosaamisen karttuminen auttaa valikoitumaan pörssiyhtiöiden ja muidenkin yritysten johtotehtäviin.
Ovatko miehet sitten yksinkertaisesti naisia pätevämpiä liiketoimintajohtajia? Nordea kertoi alkusyksystä, että naisten johtamat yritykset tarjoavat selvästi keskimääräistä parempia sijoitustuottoja. Tieto perustuu tutkimukseen, jossa vertailtiin lähes 11 000 kansainvälisen osakeyhtiön tuottoja viimeksi kuluneiden kahdeksan vuoden ajalta.
Vastaavia tuloksia naisten johtamisen positiivisista vaikutuksista yritysten tuloksiin on saatu myös kotimaisissa selvityksissä.
Johtopäätöksenä on tarjottu, että naisten etenemismahdollisuuksien tukeminen kannattaa, sillä se voi tuoda yrityksille selkeää kilpailuetua. Kalevakin valitsi vastikään uudeksi talousjohtajaksi näyttävää uraa tekevän naisen.
Ehkäpä yrityksissä kannattaa johtaja-ainesta kartoitettaessa havahtua myös pätevien naisten kohdalla siihen, että heitä kannattaa tukea urapolulla, mentoroida ja ottaa johtajakoulutukseen yhtä määrätietoisesti kuin osaavia miehiä.
Avainasemassa ovat yritysten keski- ja ylimmän johdon rekrytointiprosessit ja käytännöt, joita pitäisi läpivalaista nykyistä tarkemmin. Johtajuuteen liittyviä käsityksiä on myös hyvä avata. Ettei käy niin, että samanmieliset henkilöt valitsevat työtovereikseen pelkästään muita samankaltaisia ”hyviä tyyppejä”.