Suomalaisten alkoholin käyttö ja sen aiheuttamat haitat kasvavat tasatahtiin. Työikäiset miehet muodostavat edelleen kirkkaasti suurimman alkoholia kuluttavan ryhmän Suomessa, mutta naisten suhteellinen osuus kokonaiskulutuksesta on pitkällä aikavälillä kasvanut voimakkaasti.
1960-luvun lopulla naiset joivat vain 12 prosenttia kaikesta alkoholista. Tänä päivänä jo noin neljännes kokonaiskulutuksesta kaatuu naisten kurkuista alas.
Oulun A-klinikan päihdetyön vastuuhenkilön Tuula Hurstin mukaan yhä useampi nainen hakeutuu hoitoon alkoholiin liittyvien ongelmien takia.
"Oulun A-klinikan naisasiakkaiden suhteellinen määrä on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvun aikana. Ennen vuosituhannen vaihdetta naisten osuus asiakkaista oli alle 20 prosenttia. Tällä hetkellä osuus on noin 26 prosenttia. Kokonaisuudessa asiakkaita olisi enemmänkin, mutta resurssit eivät ole kasvaneet ongelman mukana", Hursti kertoo.
Naisille omia AA-ryhmiä
Hurstin mukaan naisilla on korkeampi kynnys hakeutua hoitoon kuin miehillä.
"Taustalla on useimmiten suuri häpeän tunne, mikä on täysin turhaa. Hoitoon hakeutuminen on merkki vastuullisuudesta."
Alkoholiongelmaisille naisille suunnattuja ryhmätapaamisia järjestävät muun muassa
AA-kerhot ja seurakunnat. Oulun evankelisluterilaisen seurakunnan diakoniatyöntekijä Tellervo Kianto näkee naisryhmät hyvin tarpeellisiksi.
"Viikoittain kokoontuva naistenryhmä perustettiin kuusi vuotta sitten ja kysyntää ryhmälle on riittänyt alusta asti. Naisten on usein helpompaa käydä asiota läpi ryhmässä, jossa ei ole miehiä läsnä. Syynä tähän voi olla esimerkiksi, että nainen on joutunut kärsimään miesten väkivallasta."
Miesten ja naisten välisen tasa-arvoistumisen on väitetty vaikuttaneen naisten lisääntyneeseen alkoholin käyttöön.
Stakesin tutkimusprofessori Marja Holmilan mukaan kyse ei ole naisten "kulttuurikapinasta", vaan syyt lisääntyneeseen alkoholin käyttöön löytyvät nykyisestä alkoholimyönteisestä kulttuurista.
"Suomessa naisten alkoholinkäyttö on hyväksytympää kuin monissa muissa kulttuureissa. Naisten julkista humaltumista ei pidetä Suomessa samalla tavalla häpeällisenä kuin muualla maailmassa. Muutos tapahtui 1990-luvulla ja naisten humalahakuisesta juomisesta on tullut tapa."
Myös Tuula Hursti kritisoi nykyistä ilmapiiriä. "Alkoholi liitetään nykypäivänä tilanteeseen kuin tilanteeseen. Ei ole sellaista tapahtumaa, jossa ei olisi kaljateltta pystytettynä tai juhlaa, jossa ei olisi alkoholitarjoilua."
Hurstin mukaan hoitoon hakeutuvat naiset juovat usein samalla tavalla ja yhtä suuria määriä kuin miehet.
"Tasa-arvon tavoittelussa on menty täysin väärille raiteille jos naisten pitää juoda yhtä paljon kuin miesten."
Lapset vaarassa
Erityisesti perheellisten naisten lisääntyvä alkoholin kulutus huolestuttaa asiantuntijoita.
Kun puhutaan naisten juomisesta, nousevat esille myös perhe ja lapset.
Holmilan mukaan päihdehoidossa pitäisi ottaa lapset nykyistä paremmin huomioon.
"Lapsen kannalta olisi iso asia, että joku kuuntelisi ja kertoisi, ettei vika ole hänessä."
Naisten juominen heijastuu esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän voimakkaana kasvuna viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yleisin yksittäinen syy sijoituksille ovat päihteet.
"Lapsen kannalta olisi tärkeää, että ainakin toinen vanhemmista olisi lapsen tukena. Olipa se sitten isä tai äiti", toteaa Hursti.