Naisten jalkapallon MM-kisat synnyttivät pienimuotoisen huuman myös Suomen keskikesässä, vaikka maajoukkue ei Ranskassa pelannutkaan. Ylen ottelulähetykset keräsivät koko ajan enemmän katsojia ja kisojen huipentuma MM-finaali sai yli 1,1 miljoonaa ihmistä pysähtymään vastaanottimen ääreen ainakin hetkeksi. Lähetystä seurasi keskimäärin 535 000 katsojaa.
– Huuma kasvoi läpi kisojen, ja sitten huippulukemat eilen, Ylen MM-lähetysten sisältötuottaja Antti Ennekari kommentoi Lyonin lentokentältä STT:lle.
Ylellä ei ollut konkreettisia katsojalukutavoitteita kisoille, mutta jo etukäteen tiedettiin, että kyseessä oli potentiaalinen hittituote. Näin myös tuotantoon panostettiin aiempia naisten kisoja enemmän. Ylellä oli muun muassa kymmenen selostajaa ja parikymmentä asiantuntijaa kisatiimissään.
– Päätös panostuksesta tehtiin oikeastaan kauan sitten ja lopullisesti sitten viimeisen vuoden sisään. Siitä voi kiittää johtoportaan ihmisiä Panu Pokkista ja Robert Portmania, jotka ajoivat tämän satsauksen läpi, Ennekari kertoi.
Huumaa ei voi nostaa ilman hyvää tuotetta
Naisjalkapallon buumi ei jää pelkästään Suomeen. Katsojaennätyksiä tehtiin Ennekarin käsityksen mukaan muun muassa Englannissa, Brasiliassa ja Ranskassa.
– 11,7 miljoonaa katsoi välierää Englannissa. Siitähän puhuttiin meidän studiossakin, että nämä olivat naisten jalkapallon läpimurtokisat maailmanlaajuisesti, Ennekari totesi.
Kasvava MM-huuma näkyi hänen mukaansa kisojen alusta saakka trendinä katsojaluvuissa ja palautteissa. Ennekari antoi kunnian tästä ensisijaisesti pääosan esittäjille eli pelaajille ja joukkueille. Tyhjästä rummuttamalla ei buumia nosteta.
– Tällainen vaatii, että on hyvä tuote eli pelit käytännössä, ja siihenhän me emme voi vaikuttaa. Mutta kisat olivat hyvät, jolloin meillä oli hyvä pohja tehdä sisältöä. Huumaa on vaikea nostaa, jos tuote ei ole kunnossa. Varsinkin pudotuspelit olivat mahtavaa futista ja niissähän sen näki, miten huuma lähti erityiseen nousuun, Ennekari pohti.
Innostuksen kasvattamisessa auttoi hänen mukaansa myös se, että naisjalkapallon huiput ovat olleet vähemmän esillä aikaisemmin, jolloin henkilöt ja joukkueet ovat suurelle yleisölle tuntemattomia. Näin katsojille päästiin esittelemään Megan Rapinoen kaltaisia mielenkiintoisia tähtiä.
Toiveissa Suomen pääsy seuraaviin arvokisoihin
Yle onnistui tuotannollisesti urheilukesän isossa projektissaan hyvin. Rutiini arvokisalähetysten hoitamisesta välittyi kotikatsomoihin saakka.
– Meni ihan erinomaisesti. Meillähän oli kokenut porukka, joka on tehnyt monia kisoja. Kokemattomampia olivat tietyt asiantuntijat, mutta he suoriutuivat loistavasti, Ennekari kiitteli.
Ylen kisatiimi sai alkuvuodesta Kultaisen Venlan miesten vuoden 2018 MM-kisojen toteutuksesta. Ennekarin mukaan tämän vuoden kisoihin tuotantoa haluttiin kehittää edelleen esimerkiksi visuaalisuuden osalta. Tuotannon laatua parannetaan monilla keinoin.
– Ensinnäkin kehitetään AR- ja VR-tekniikkaa, mitä nykyään käytetään. Sitten yksinkertaisesti ihmisten ammattitaito paranee kuvan käytössä. Tälläkin kertaa meillä oli ihan parhaimmistoa kaksi leikkaajaa, jotka tekivät finaalilähetykseen viisiminuuttisen koosteen kisoista. Sisällöllisesti yritetään tehdä koko ajan mielenkiintoisempaa hommaa, Ennekari sanoi.
Hän toivoo, että Suomi olisi mukana seuraavissa arvokisoissa niin miehissä kuin naisissakin.
– Se olisi seuraava askel, että päästäisiin kehittämään sitä puolta. Siitä ei ole kokemusta niin paljon, Ennekari pohti Huuhkajien ja Helmarien mahdollisen karsintamenestyksen tuomaa ammatillista haastetta.