Naisten armeijainnostus on tasaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alkuinnostuksen laannuttua asepalvelukseen hakeneiden määrä on vakiintunut noin 450-550 naiseen vuodessa. Hakuaika naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen päättyy 1. maaliskuuta.
Palvelukseen on vuosittain astunut noin 400 naista. Poikkeuksena on vuosi 2006, jolloin maastopukuun vaihtoi vain noin 300 naista.
Notkahdukselle ei ole löytynyt syytä. Sen jälkeen palvelukseen astuneiden määrä on jälleen kääntynyt nousuun.
"Yhteiskunnallinen hyvinvointi voi peilautua hakeutuneiden määrään. On hauska nähdä, vaikuttaako talouden taantuma tämänkertaiseen hakijamäärään", sanoo komentajakapteeni Jyrki Kivelä Pääesikunnan henkilöstöosastolta.
Reservissä naisia on jo prikaatin verran, noin 4 300. Vuosittain reserviin siirtyneiden määrä on kuitenkin ollut loivassa laskusuunnassa viimeisten vajaan kymmenen vuoden ajan.
Viime vuonna sotilaspassin sai kouraansa enää vajaat 300 naista, kun vielä vuonna 2002 reserviin siirtyi reilut 400 naistaistelijaa.
Puolustusvoimat ei ole huolestunut kehityssuunnasta. "Hirvittävää laskua ei ole tapahtunut. Siinä haetaan tilastollista tasapainoa", Kivelä sanoo.
Palvelukseen astuneista naisista noin joka kuudes keskeyttää. Taustalla ovat useimmiten fyysiset syyt.
Nainen harvinaisuus kantaupseeristossa
Naisten osuus suomalaisista sotilaista on edelleen häviävän pieni. Puolustusvoimissa palvelee tätä nykyä noin 80 naisupseeria ja noin 250 naispuolista aliupseeria.
Kaikkiaan Puolustusvoimissa palvelee vajaat seitsemän tuhatta upseeristoon ja pari tuhatta aliupseeristoon kuuluvaa. Siviilihenkilöstöstä naisia on puolet ja koko väestä noin neljännes.
Sotilasura avautui naisille vuonna 1995, jolloin ensimmäiset naiset astuivat asepalvelukseen. Ylin naiselle myönnetty sotilasarvo on tässä vaiheessa kapteeni. Ensimmäinen naiskapteeni saatiin Rajavartiolaitokseen vuonna 2003.
Ensimmäistä naismajuria Suomeen voidaan odotella ensi vuosikymmenen alkupuolella. Reservissä korkein naiselle myönnetty sotilasarvo on yliluutnantti.