Nais­so­ti­laat ha­lua­vat joh­ta­jik­si

Neljännen vuoden kadetti Sini Kouri on möyrinyt viime päivät Pahkajärven maastossa ja tehnyt tiedusteluja. Leiriä varten on varmistettava turvallisuus: pitää tiedustella maastoa, mistä kukakin ampuu ja mihin suuntaan ja millä aseella, jotta ammunnat voidaan suunnitella turvallisiksi.

Komppanian äiti. Luutnanti Eija Ijäs on yksikköupseeri eli vanhalla kielellä vääpeli Kainuun prikaatissa. Hän neuvoo aliupseerioppilas Reino Tuukkaselle ja Antti Yletyiselle oikean lippalakkimallin karvalakin tilalle. Sotilastyössä ei erotellamiesten ja naisten töitä, Ijäs sanoo.
Komppanian äiti. Luutnanti Eija Ijäs on yksikköupseeri eli vanhalla kielellä vääpeli Kainuun prikaatissa. Hän neuvoo aliupseerioppilas Reino Tuukkaselle ja Antti Yletyiselle oikean lippalakkimallin karvalakin tilalle. Sotilastyössä ei erotellamiesten ja naisten töitä, Ijäs sanoo.
Kuva: Kirsi Haapea


Oulu
Neljännen vuoden kadetti Sini Kouri on möyrinyt viime päivät Pahkajärven maastossa ja tehnyt tiedusteluja. Leiriä varten on varmistettava turvallisuus: pitää tiedustella maastoa, mistä kukakin ampuu ja mihin suuntaan ja millä aseella, jotta ammunnat voidaan suunnitella turvallisiksi.

26-vuotias Kouri valmistuu yliluutnantiksi 4. kesäkuuta. Hän on yksi neljästä tänä kesänä Maanpuolustuskorkeakoulun upseerikoulutuksesta valmistuvista naisista. Valmistumisen jälkeen hän menee töihin Porin prikaatiin.

Myös viime kesänä vuonna 2002 upseerikoulutuksesta valmistui neljä naista, kuten myös vuonna 2001. Nämä naiset työskentelevät eri puolilla Suomea. Vuonna 2000 ainoa valmistunut nainen on siirtynyt reserviin.



Nainen johtaa rauhallisesti


Kun Sini Kouri pääsi aikoinaan armeijaan, hän tykästyi niin, että rupesi miettimään jatkoa sotilasuralla. Hän toimi määräajan ylikersanttina ja haki Maanpuolustuskorkeakouluun.

”Naisella saattaa olla rauhallisempi johtamistyyli. Siitä on ainakin ollut puhetta, että naiset johtaisivat enemmän ihmisläheisesti. Ja sitähän nykyajan johtaminen on: hyvä johtaja ottaa huomioon alaiset, eikä se ole enää sellaista käskemistä”, Kouri arvioi.

Motivaatio on sotilasuran valinneilla naisilla kohdallaan. Maanpuolustuskorkeakoulun kurssivetäjät ovat huomanneet, etteivät naiset erotu miehistä oikeastaan millään tavalla. Toisin sanoen naiset ovat pärjänneet alalla samalla tavalla kuin miehetkin, kertoo Kadettikoulun johtaja, everstiluutnantti Antti Myyryläinen.



Yli puolet
kouluttautuu johtajiksi


Naisten korkea motivaatio tulee esille jo vapaaehtoisessa asepalveluksessa.

Ruohonjuuritasolla naisten tavoitteellisuuden on huomannut esimerkiksi majuri Timo Kesäläinen Oulun sotilasläänin esikunnasta.

”On loogista, että kun henkilö lähtee vapaaehtoisesti hakeutumaan, hän kokee tehtävän haasteeksi ja kun ihminen ottaa haasteita niin hän haluaa mahdollisimman tiukkoja haasteita”, Kesäläinen kertoo.

Kun nainen hakee vapaaehtoisesti ameijaan, on hänellä hakemiseensa usein kaksi perussyytä.

”He haluavat kokeilla, miten pärjäävät, mutta päällimmäinen syy on kuitenkin ehkä se, että he jollain tavalla myös haluavat hyötyä siitä”, Kesäläinen arvioi.

Puolen vuoden käytännönjakson johtamiskoulutuksessa naiset pärjäävät Kesäläisen mukaan erinomaisen hyvin.

”Yli puolet naisista kouluttautuu johtajiksi. Mielestäni se kuvaa hyvin naisten motivaatiota ja sitä, miten hyviä he ovat”.



Tasa-arvoa saman pensaan takana


Upseeriliiton puheenjohtaja, everstiluutnantti Pekka Kouri sanoo, että naiset on toivotettu liitossa tervetulleeksi. ”Meillä ei ole ollut minkäänlaista pappissyndroomaa eikä minkäänlaista vastustavaa kantaa.”

Korkeintaan ehkä joku yksittäinen upseeri on saattanut joskus napauttaa, että onko tämä ämmien hommaa, mutta Kourin mukaan liiton kanta on alusta asti ollut naisupseereille kokonaisuudessaan erittäin myönteinen.

Sotilasuralla on ainakin varmaa, että myös tasa-arvo toteutuu sotilaallisen täsmällisesti.

”Maastohommissa käydään samalla riulla ja saman pensaan takana, laivoilla on aivan täsmälleen samat tuvat ja naapuripunkat. Ja samanpalkkaisuus toteutuu täysin”, Kouri kehuu.

Ilmoita asiavirheestä