Jos kaikki se energia, mikä Rovaniemellä on käytetty vanhan maalaiskunnan ja vanhan kaupungin yhdistymisestä syntyneiden sotkujen setvimiseen, käytettäisiin horisontin yläpuolella olevien asioiden valmisteluun, menisi Rovaniemi kaupunginjohtaja Mauri Gardinin mielestä kovaa eteenpäin.
"Kyllähän me tietysti niin teemmekin, emme jää tähän pyörimään", myrskyn silmään joutunut Gardin sanoo. "Kun ottaa huomioon haasteen, on kaupungissa menty huimasti eteenpäin."
Gardin ymmärtää, että tulipaloja syttyy, mutta vakuuttaa, että päätöksenteko on vastaväitteistä huolimatta mennyt täysin hallintosäännön mukaisesti. "Prosessin aikana olisi tärkeää, että jo varhaisessa kytemisvaiheessa koetettaisiin sammuttaa palot ja mennä eteenpäin."
Puheet keskustalaisen Gardinin ympärilleen keräämästä hovista hän huitaisee määrätietoisesti syrjään.
Ongelmia Gardin ei kiistä. Hän muistuttaa, että nyt yhdistyi kaksi suhteellisen suurta kuntaa. Tämä ei ollut se tavallinen tarina, jossa pieni imaistiin ison sisään, vaan kyse on aivan toisentyyppisestä tilanteesta, joita historia ei tunne monta.
Gardin tietää, ettei loppu edes vielä häämötä. "Menee seuraavienkin vaalien jälkeen, että yhteinen uuden kaupungin henki ja sisältö syntyy."
Mutta menköön. Rovaniemen kaupunginjohtajalla ainakin riittää haastetta toisin kuin Kari Nenosella, joka jätti Oulun, kun haasteet loppuivat, eikä suur-Oulua syntynytkään.
Ei niin mistään kotoisin
Rovaniemen kaupunginjohtajan kalenteri on täpötäynnä, mutta torstaiaamusta häneltä irtoaa tunti haastatteluun. Koska aikaa on vähän, täytyy käydä käsiksi heti Gardinia varmasti ärsyttävään teemaan.
"Kaikki nimitykset, jotka on johtotasolla tehty, ovat olleet yksimielisiä, eikä kaupunginjohtaja nimitä ketään. Kaupunginhallitus on tarkasti vaatinut perustelut, toimenkuvat ja jokaisen nimityksen kohdalla on käyty perusteellinen keskustelu", Gardin tykittää täsmällisesti.
Ennen Rovaniemelle siirtymistään Gardin oli 16 vuotta kunnanjohtajana Rovaniemen maalaiskunnassa, josta hänen väitetään nyt haalivan omia poikia ja tyttöjä hyville paikoille uuteen kaupunkiin.
"Jos joku niin minä olen pyrkinyt kaikessa unohtamaan kuntarajan. Olen johdonmukaisesti edellyttänyt sitä, että emme puhu maalaiskunnasta ja kaupungista. Nimityksissä ei ole mitään tekemistä sillä, mistä on kotoisin."
Gardin luettelee, kuinka kolmesta kaupunginjohtajasta yksi on maalaiskunnasta, kaksi kaupungista. Talousjohtoon valittiin kaupungin palveluksessa ollut ihminen, elinkeino-osastolle tuli maalaiskunnan edustus, tekninen johtaja kaupungista.
Luettelo on pitkä. "En tiedä mikä lopputulos on", hän sanoo sen päätteeksi.
Mauri Gardin muistuttaa myös, että yhdistymissopimus säätelee tietyiltä osin sen, kuka mihinkin paikkaan istutetaan. Sitten Gardin muistaa: "Olen minä omin päin yhden virkamiesvalinnan tehnyt. Kuukausi sitten valitsin sijaisen sisäisen tarkastajan kahden kuukauden pestille."
Virkamiesvalta väheni
Gardin jatkaa väitteiden alasampumista. Rovaniemen päätöksenteon sanotaan siirtyneen luottamusmiehiltä kaupungin johtavien virkamiesten käsiin.
Ja näin kuuluu vastaus: "Päätösvalta on yksiselitteisesti valtuustolla, hallituksella ja entistä enemmän lautakunnilla. Suomesta ei löydy toista tämänkokoista kaupunkia, jossa virkamiehillä on päätöksentekovaltaa niin vähän kuin Rovaniemellä."
Mistä nämä jutut sitten tulevat? "En osaa sanoa. Oma arvioni on, että muutoksella on iso merkitys. Julkisuuteen lähtee erilaisia viestejä, joihin tartutaan faktoina. Sitä aina toivoo, että perehdyttäisiin ja katsottaisiin. Kaupunkilaisille olisi oikein, että koitettaisiin antaa faktaa."
Mediaa hän ei kuitenkaan syytä, vaan sanoo ymmärtävänsä mikä on pelin henki.
Toisaalta Gardin lupaa katsoa peiliin. Hän haluaisi keskustelua, tiedottamisen aikaistamista. "Kun valmistelijan pöydällä on ehdotus, jossa on argumentit, joilla se on lähdössä päätöksentekoon, tulisi se saattaa julkisuuteen."
Jossain menee se raja: Asiaa ei heitetä julkisuuteen ja pidetä tukkimiehen kirjanpitoa, johon virkamies kerää kansalaisten näkemyksiä asioista, joista esittelijä sitten kantansa muodostaa. Silloin ollaan hukassa.
Ei niin, vaan näin: Esittelijä käy vuoropuhelua kansalaisten, kuntalaisten ja poliittisten päättäjien kanssa. Se ei saa ohjata esitystä, vaan varmistaa, että kaikki faktat ovat käytössä.
Tasaisella vauhdilla
Mauri Gardin ei ole menettänyt yöuniaan Rovaniemen melskeissä. Hänet kasvatti myllytykseen jo alku Simon kunnanjohtajana. "Simoon lähtö ei ollut kauhean helppo. Siellä oli vahva valtuuston puheenjohtaja Pekka Vilmi, joka ei ollut kannallani. Voit kuvitella millaista se oli, kun vastakkain oli 29-vuotias kunnanjohtaja ja arvostettu, pitkäaikainen poliitikko."
Mutta särmät hioutuivat nopeasti.
Mauri Gardin myöntää, että kaupunginjohtajan pesti on rankka työ, joka edellyttää tiukkaa fyysistä kuntoa. Hän oli viime viikolla Venetsian maratonilla testaamassa, missä mennään. Vauhti on pysynyt tasaisena.
Gardin innostuu vertaamaan himolajiaan ja muutostilanteessa olevaa kaupunginjohtajuutta. "On helppo löysätä, hypätä sivuun ja todeta, että menköön nuo muut. Mutta maratonilla jokainen 30 kilometrin jälkeen juostava kilometri vaatii määrätietoisuutta viimeisiä metrejä myöten. Kun homma on takana ja on maaliin saakka tehnyt kaikkensa, silloin tietää, että on päässyt tavoitteeseensa."
"Aivan samalla tavalla kaupunginjohtajuudessa ei ole mitään muuta kuin faktat, joilla mennään eteenpäin. Vauhti ei ole kova, mutta se on tasainen ja määrätietoinen."
Lapissa paikallislehdet tekivät taannoin tutkimusta alueen vaikutusvaltaisimmista henkilöistä: ne olivat tietysti Gardin ja Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula. Entäs nyt, kun Riepula on väistynyt ja rehtorina istuu Mauri Ylä-Kotola? Onko Ylä-Kotola ottanut Riepulan paikan?
Ainakin rehtorina näin on käynyt, Gardin vakuuttaa. "Viimeksi eilen olimme yhdessä kehityskeskustelussa. Yhteistyö sujuu ehdottoman hyvin."
Lapin yliopiston itsenäisyydestä miehet pitävät tiukasti kiinni. Yliopiston perustaminen on Gardinin mielestä Rovaniemen kehityksen kannalta aivan ykkösasia. "Se on kiistatta merkittävin alueellisen kehittämisen päätös, mitä Suomessa on tehty", hän vielä jatkaa.
Yliopistomaailmassa tapahtuu jatkossakin, uskoo Gardin. Hän neuvoo päättäjiä: "Vaikka Suomessa mitä tehtäisiin, ei me mitään Shanghain yliopistoa tänne saada. On katsottava omaa maata ja tämän kehittämistä."
Paavon koulussa
Monet muistavat Mauri Gardinin ulkoministeri Paavo Väyrysen poliittisena sihteerinä. Hän pitää noita vuosia korkeakouluna, joka auttoi häntä näkemään, miten valtion koneisto toimii.
Gardin ei kuitenkaan kaipaa noita sinne takaisin. "Alusta saakka otin sen oppimisprosessina. Minulla ei ole ollut mielenkiintoa poliittisiin tehtäviin, eikä se tuolloinkaan herännyt."
Hän jatkaa pienen miettimisen jälkeen: "Päinvastoin voisin sanoa, että kun pääsin näkemään millaista ministerin työ on, huomasin, että siinä on omat erityispiirteensä, jotka eivät sovi minulle."
Jo ajankäytöllisesti ministerin tai kansanedustajan työ on viikonloput perheensä parissa viettävän Gardinin maailmalle vieras, eikä julkisuuden ehdoilla toiminen kiinnosta häntä.
"Virkamiehen näkökulma on toinen. Toiminta ei saa perustua julkisuuteen ja lähtökohtaisesti täytyy hallita asiansa ja itsensä."
Minä haluan olla tietyllä tavalla itsenäinen ihminen, hän sanoo.