Sijoittaisitko rahastoon, joka valitsee sijoituskohteiksi naisjohtoisia yrityksiä? Päätöksellä ei ole kiirettä, sillä ainakaan toistaiseksi sellaista rahastoa Suomesta ei vielä löydy. Se voi kuitenkin olla vain ajan kysymys, sillä naisrahastojen tarpeellisuudesta käydään jo tunnustelevaa keskustelua.
Niin sanottuja eettisiä rahastoja on jo monen muun periaatteen ajamiseksi. Ideana on sijoituksin vaikuttaa siihen, että rahastoon kelpaamaton yritys pyrkii muuttamaan toimintatapaansa niin, ettei perusteita poissulkemiselle ole.
Kestävän kehityksen lisäksi rahalla äänestetään oikeudenmukaisuuden puolesta ja lapsityövoimaa, tupakkaa sekä aseita vastaan. Naisjohtoisten yritysten sijoitusrahastot tukisivat sitä, että yritykset alkaisivat nostaa naisia yritysten johtopaikoille.
"Uusista ideoista ei paljon hiiskuta"
Suomen sijoitusrahastoyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Savikko kertoo, että yhdistyksessä naisrahastoista ei ole käyty keskustelua. "Uudentyyppisten tuotteiden ideoinnilla on liikesalaisuuden luonne, eikä niistä puhuta etukäteen. Tuote syntyy, jos sille on kysyntää", Savikko pyörittelee.
"Äkkipäätä naisrahastoideaa ei kannata tyrmätäkään. Eettisiäkin rahastoja löytyy jo joka lähtöön. Toinen kysymys on, että löytyisikö Suomesta valtionyhtiöiden ulkopuolelta tarpeeksi sellaisia pörssiyhtiöitä, jotka täyttäisivät sekä rahastoilta vaaditut kriteerit että tuollaiset naiskriteerit", hän miettii. Sijoitusrahastossa on oltava vähintään 16 sijoituskohdetta.
Rahoituksen professori Matti Keloharju Helsingin kauppakorkeakoulusta sanoo suhtautuvansa naisrahaston ideaan neutraalisti. Jos otetaan huomioon, että sijoittajista lähes puolet on naisia, naisnäkökulmalla voi olla merkitystä.
Vuodesta 1997 vuoteen 2005 naisten osuus sijoittajista jopa hieman kasvoi, mutta selityksenä saattavat olla tuolla aikavälillä tapahtuneet puhelinyhtiöiden järjestelyt. Rahassa mitaten samaan aikaan naisten sijoitusten osuus kaikista sijoituksista on vähentynyt 37 prosentista 34,6 prosenttiin.
"Sijoittajina naiset ovat hitaampia ja harkitsevaisempia kuin miehet, ja tekevät pienempiä sijoituksia. Naiset välttävät riskejä ja etsivät suurempia osinkotuottoja", Keloharju toteaa. Naiset ovat kiinnostuneempia myös eettisistä rahastoista, joten tasa-arvokysymyskin saattaa tuoda lisäarvoa. Kokonaan toinen asia on, kuinka naisten valitseminen yrityksen johtopaikoille vaikuttaa yrityksen menestymiseen, eli olisiko naisrahasto myös tuottojen suhteen kiinnostava.
"Yrityksissä naisten valintaan voi olla sisäisiä tai ulkoisia paineita, minkä seurauksena hallituksesta eronneen naisen tilalle valitaan usein nainen. Sen sijaan osakkeen tuottoihin naisvalinnoilla ei näytä olevan vaikutusta."
"Tässä nyt menevät taas sekaisin puurot ja vellit", puuskahtaa Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen. "Naisrahastoideassa ei ole mitään logiikkaa. En ole sovinisti, vaan minun mielestäni ajatus on suorastaan loukkaava naisia kohtaan", hän jatkaa. Puttosen mielestä samaa sarjaa ovat vaatimukset yritysten johdon naiskiintiöistä.
"Suorastaan naisia loukkaavaa"
Naisjohtoisen yritysten sijoitusrahaston keskustelua on herätellyt kauppatieteiden tohtori, Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja Jarmo Leppiniemi.
"Olen ehdottanut, että tällainen rahasto -- jos sellaiselle olisi kysyntää -- olisi kanava vaikuttaa naisten asemaan. "Kyse on myös mielenilmaisusta, eli se olisi myös asenteiden ilmapuntari." Eettisistä rahastoista tiedetään, että niillä on ollut vaikutusta, ja on yrityksiä, jotka ovat luopuneet esimerkiksi aseteollisuuden valmistuksesta täyttääkseen rahastokriteerejä."
Leppiniemi arvelee, että ehkä Pohjoismaissa olisi suotuisin ilmapiiri naisjohtoisten yritysten rahastolle. "Globaali rahasto olisi liian kallis hoidettava, mutta pohjoismaisen pörssin Suomen, Ruotsin ja Tanskan kohteista sinne saattaisi löytyä sopiva kokoonpano. Norja olisi houkutteleva vaurautensa ja kiintiölakiensa puolesta, mutta se ei ole mukana pohjoismaisessa pörssissä", Leppiniemi huomauttaa.