Oulun ja Lapin läänin kansanedustajat ottavat nihkeästi kantaa hedelmöityshoitolakiin, jota oikeusministeri Leena Luhtanen (sd.) ajaa edeltäjänsä Johannes Koskisen (sd.) nuottien mukaisesti eli hoidot sallittaisiin myös yksinäisille naisille ja naispareille.
25:stä Oulun ja Lapin läänin kansanedustajasta vain kymmenen ilmaisi selvästi kantansa Kalevan kyselyssä.
Yksinäisille ja naispareille hedelmöityshoitoa antaisi vähemmistö pohjoisen kansanedustajista: vihreiden Erkki Pulliainen, vasemmistoliiton Martti Korhonen, SDP:n Liisa Jaakonsaari ja kokoomuksen Jari Vilén.
Vastapuolelle kuuluvat keskustan Pekka Vilkuna, Tapani Tölli, Inkeri Kerola, Kyösti Karjula, Simo Rundgren ja kokoomuksen Lyly Rajala.
Muut vastanneet eivät ole vielä lyöneet lukkoon kantaansa. Aikalisän tarvitsevat keskustan Antti Rantakangas, Riikka Moilanen-Savolainen, Tuomo Hänninen, Tatja Karvonen, vasemmistoliiton Unto Valpas ja kokoomuksen Esko Kurvinen. Kokonaan vastaamatta jätti yhdeksän kansanedustajaa.
Alhaista vastausprosenttia saattaa selittää osaltaan kyselyn ajankohta, joka osui eduskunnan lomaviikolle.
Kuten on ounasteltukin, ei puoluekanta juuri määrittele suhtautumista hedelmöityshoitolakiin. Tosin yksikään keskustan kansanedustaja ei ilmoittautunut lakiesityksen tukijaksi.
Kansanedustajista vain kolme tunsi naisparin tai yksinäisen naisen, joiden lapsi on saanut alkunsa hedelmöityshoidon ansiosta. He kuuluivat lakiesityksen tukijoihin.
Puolustuksen
puheenvuoro
Erkki Pulliainen sanoo, ettei hän kykene ajatuksellisesti erottelemaan yksinäisiä naisia tai naispareja muista ihmisistä, jotka ovat avun tarpeessa. Hän otaksuu, että lain meno on täpärällä.
Martti Korhonen pitää keinohedelmöitystä turvallisena ja järkevänä lopputuleman kannalta. Hänenkin mielestään on olemassa suuri riski, että laki lykkääntyy. Vastarinta on suurta ja vyörytys valtaisaa.
Korhonen ei ymmärrä miten hedelmöitystapa voisi vaikuttaa lapsen asemaan. Hän muistuttaa, että puolet heteroiden välisistä avioliitoista hajoaa.
Jaakonsaari sen sijaan uskoo, että lakiesitys menee tällä erää läpi, "koska vaihtoehtona on hedelmöityshoitojen villi länsi eli rahalla saa ja lentokoneella pääsee hakemaan vastaavia hoitoja Virosta, Ruotsista ja mistä vain".
Liisa Jaakonsaari enteilee kuitenkin ikävänsävyistä keskustelua eduskunnassa.
Jari Vilén uskoo Jaakonsaaren lailla, että laki saadaan aikaiseksi. Hänen mielestään aika on kypsyttänyt ratkaisua. "On kyse tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä."
Vastustajien
ilmaisuissa eroja
Keskustan Pekka Vilkuna ei epäröi ilmoittaa mitä mieltä hän on naisparien ja yksinäisten naisten asemasta hedelmöityshoidoissa. "Lapsi ei ole mikään lelu, jonka yli naisen oikeudet menevät."
Vilkuna uskoo, että laki menee läpi, koska "hälläväliä-liberalismi voittaa, koska media ohjaa asioita siihen suuntaan". Kansanedustaja suree, että medialla on valtaa, muttei vastuuta.
Kysymys siitä, tunteeko vastaaja yhtään naisparia tai yksinäistä naista, joka on saanut lapsen keinohedelmöityksellä, on Vilkunan mielestä tyhmä.
Vielä typerämpää hänen mielestään on kysyä, millaiselta elämä tuollaisissa perheissä vaikuttaa. "Kysy kolmikymppiseltä isättömältä, onko hauskaa", Vilkuna kuittaa.
Tiukalla linjalla on myös kokoomuksen Lyly Rajala. Hän on ehdottomasti vastaan "luonnotonta lisääntymiskeinoa". Lakivaliokunnassa istuva Rajala toivoo, ettei oikeusministeri tuo koko lakia eduskuntaan.
Maltillisesti, mutta
vastaan silti
Keskustan Tapani Tölli ilmaisee kantansa rauhallisen asiallisesti. Hänen mielestään hedelmöityshoitoa koskevassa lainsäädännössä on kysymys laajakantoisesta eettisestä asiasta, joka liittyy käsitykseen elämän perustavista arvoista ja suhteista.
"Mielestäni yhteiskunnassamme edelleenkin tulisi olla ihanteena ja perusarvona naisen ja miehen välinen elinikäinen avioliitto", hän sanoo.
Pitkään ja perusteellisesti asiaa miettinyt Simo Rundgren sanoo, että vaikka ihmisen tieteellistekniset keinot kehittyvät vailla mitään rajaa, emme saisi kadottaa näkyä siitä, että elämän synnyn ja päättymisen kanssa emme saa menetellä miten tahansa.
Inkeri Kerola ei kannata naispareille ja yksinäisille naisille annettavia hoitoja julkisin varoin. "Miten istutetaan sosiaalietuuksien sekaan julkisin verovaroin katettavaksi jälleen uudet korvauserät, kun samanaikaisesti pyritään riisumaan entistäkin viidakkoa?" hän kysyy.
Mietintämyssylle
vielä käyttöä
Riikka Moilanen-Savolainen ei ole vielä muodostanut kantaansa asiaan. "Muodostan mielipiteeni asiantuntijakuulemisen perusteella."
Puolueen varapuheenjohtaja Antti Rantakangas odottelee myös lakitekstin lopullista muotoa.
Tuomo Hänninen ei valiokuntakiireiden takia ole tutustunut lakiesitykseen, mutta tietää jo, että helposta asiasta ei ole kyse.
Saman puolueen Kyösti Karjulan tavoite on, ettei koko lakia tuoda eduskuntaan. Myös Tatja Karvonen säästelee sanojaan, koska istuu lakivaliokunnassa, jolta todennäköisesti antaa hedelmöityshoidoista mietinnön.
Samoin kokoomuksen Esko Kurvinen ja vasemmistoliiton Unto Valpas ovat vielä kuulolla ennen kuin lausuvat mielipiteensä asiasta.
Päätöksiä toivotaan
iltakoulusta
Laki hedelmöityshoidoista on esillä hallituksen iltakoulussa keskiviikkona. Lainsäädäntöneuvos Tiina Astola toivoo sydämestään, että tuolloin voitaisiin yhteisesti lausua asiasta jotain.
Lakiahan on valmisteltu Suomessa jo parikymmentä vuotta. Lääkintöhallitus aloitti lain valmistelun 1982.
Hallitus antoi vuonna 2002 eduskunnalle hedelmöityshoitoa koskevan esityksen. Esitys kuitenkin peruutettiin seuraavana vuonna, koska hallitus ei hyväksynyt lakivaliokunnan kantaa siitä, että hoitoja ei olisi saanut antaa yksinäisille naisille tai naispareille.
Nyt hallitus on neuvotellut hedelmöityshoitolakiin liittyvistä vaikeimmista kysymyksistä useaan kertaan kevään 2005 aikana. Tarkoitus on ollut, että laki annetaan eduskunnalle syksyn aikana. "Tässä asiassa ei kuitenkaan mikään ole koskaan varmaa", huokaisee Astola.