Evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous antoi keskiviikkona ohjeensa siitä, miten kirkossa pitäisi hoitaa erilaisten virkanäkemysten aiheuttamat ristiriidat. Piispojen mukaan ongelmat on ensisijaisesti hoidettava keskusteluin ja piispallisen kaitsennan avulla. Vasta sen jälkeen pitäisi turvautua rangaistuksiin.
Virkanäkemyksiä koskevissa ristiriidoissa on käytännössä kysymys naispappeuskiistoista. Kirkon piirissä on edelleen joukko pappeja ja muita työntekijöitä, jotka kieltäytyvät yhteistyöstä naispuolisten pappien kanssa.
Tuoreimman selvityksen mukaan 13 prosenttia miespapeista ei hyväksy naista kollegakseen. Neljä prosenttia kieltäytyy yhteistyöstä naispappien kanssa osaksi, kaksi prosenttia kokonaan.
Piispainkokouksen selonteossa voi nähdä pienen kädenojennuksen naispappeuden vastustajille. Tekstin mukaan "kirkko kunnioittaa naispappeuden torjujien vakaumusta ja arvostaa heidän sitoutumistaan kirkon perinteeseen". Toisaalta piispat odottavat torjujilta, että nämä "tunnustavat kirkon naispappeuspäätöksen merkityksen ja sitovuuden kirkon elämässä".
Piispat ottivat myös kantaa kirkolliskokouksen kiisteltyyn ponteen vuodelta 1986. Naispappeuspäätöksen yhteydessä laaditun ponnen mukaan myös naispappeuden torjujilla tulee edelleen olla kirkossa toimintavapaus ja mahdollisuus tulla vihityksi kirkon virkoihin. Piispojen kannan mukaan ponsi on lain tulkintaa ohjaava suositus, ei juridisesti sitova määräys. Ponsi ymmärretään piispojen mukaan väärin, jos sen ymmärretään merkitsevän oikeutta kieltäytyä työtehtävistä tai yhteistyöstä toisen viranhaltijan kanssa.
Esimiehen toiminta seurakunnissa ei saa piispojen mukaan aiheuttaa seurakunnissa välitöntä eikä välillistä syrjintää. Välitöntä on esimerkiksi se, jos naispuolinen pastori siirretään pois hänelle määrätystä työtehtävästä naispappeuteen torjuvasti suhtautuvan vierailijan pyynnöstä.
Välillistä syrjintää on muun muassa se, jos esimies pyrkii jakamaan työtehtäviä sukupuolen perusteella välttääkseen naispapin ja naispappeuden torjujan joutumisen samaan jumalanpalvelukseen. Tällä hetkellä näin toimitaan monissa Suomen seurakunnissa. Vakavia työyhteisöongelmia on noin kahdessa prosentissa Suomen seurakuntia.