Johan on aikoihin eletty, kun kirjailija Anja Snellman haluaa heittää romukoppaan sanan "feministi".
"On eletty aikaan, jolloin naisten ei enää tarvitse koko ajan todistella. Edes naisasiaa ajavien ei ole pakko vakuuttaa, etteivät he ole rumia, miehiä vihaavia hirvityksiä, vaikka ovatkin feministejä", Anja Snellman selittää.
Feminismi on muotia, mutta aivan eri tavalla kuin kymmenen vuotta sitten. Anja Snellmanin mukaan feminismi on karnevalisoitunut, siitä voi jopa tehdä pilaa.
Naisasiaa ei hänen mukaansa tarvitse enää ajaa myssyn nyörit tiukalle sidottuina.
"Kovaäänisen, nuoren naiskirjailijaleegion ryntäys suomalaisen kirjallisuuden kentälle viime vuosina on tervetulleella tavalla monipuolistanut nykykirjallisuuden ääniä", Anja Snellman toteaa.
Myös naisnäkökulmainen dekkaristi Outi Pakkanen hätkähtää feministi-termiä, koska siihen on tarttunut liikaa ryppyotsaisuuden painolastia.
Feminismin leimasinta vältteleviltä kirjailijoilta ilmestyy molemmilta tänä syksynä uutuus-teos, Snellmanilta Rakkauden maanosat ja Pakkaselta Hinnalla millä hyvänsä.
Vaikkeivät ismit sytytä, kumpikin heistä vakuuttaa pitävänsä edelleen kiinni naisnäkökulmasta.
Dekkari kuuluu
myös naisille
Outi Pakkanen ei valinnut tietoisesti naisnäkökulmaa, vaan hän alkoi kirjoittaa ihmisen otteella naisen elämästä.
Naisnäkökulmaa hän huomasi kirjoittavansa vasta sitten, kun naisnäkökulmasta tuli kiitollista palautetta.
Dekkaristi Pakkanen korjaa yleistä käsitystä, jonka mukaan nykyinen dekkarikirjallisuus olisi miesten dominoima laji.
"Jo dekkarikirjallisuuden kansainväliset kantaäidit Agatha Christie ja Dorothy Sayers olivat naisia. Lisäksi Pohjoismaissa, myös Suomessa, on tällä hetkellä pilvin pimein menestyviä dekkaristinaisia", Pakkanen selittää.
Pakkasta voisi pitää elävänä todisteena siitä, kuinka kummankin sukupuolen läsnäolo syventää tiettyihin kirjallisuuden lajeihin tiukasti liimautuneita mielikuvia.
Hän on tähän mennessä värittänyt rikoskirjallisuuden maailmaa synnytysmasennuksella ja keski-ikäisen naisen näkymättömyyden kokemuksilla.
Uutuusdekkarissa Hinnalla millä hyvänsä Pakkanen punoo lööppijulkisuuden ja seksuaalisen ahdistelun syövereihin äidin ja teini-ikäisen tyttären suhteen.
Otteita
miehen elämästä
Naisnäkökulmansa tunnustavat Anja Snellman ja Outi Pakkanen eivät arkaile upottaa sormiaan myös miesten elämänpiiriin.
Kiistaa ei saa aikaiseksi siitä, kumman sukupuolen edustaja tavoittaa taiteessa aidomman inhimillisen kokemuksen. Siihen naisnäkökulma ei ota kantaa. Tärkeintä on, että molemmat sukupuolet saavat sanansa julki, kirjoittivatpa sitten miehistä tai naisista.
Rakkauden maanosat -teoksessaan Anja Snellman käy läpi poikkeuksellisen tasapuolisesti sekä miehen että naisen näkökulmasta tarinaa heidän yhteisestä rakkaudestaan, liitostaan ja erostaan.
Naisten asema ei ole
yhtä hyvä kaikkialla
"Kulttuurissa, jossa sukupuolten kokemusmaailmat eivät ole erkaantuneet kovin kauas, ei feministikirjailijoidenkaan kannata tuhlata energiaa tarpeettoman muurin rakentamiseen", Anja Snellman selittää.
Ajankohtaisempi tehtävä suomalaisille feministikirjailijoille voisi Snellmanin mielestä olla muistuttaa lukijoita siitä, ettei naisen asema ole kaikkialla maailmassa yhtä hyvä.