Turku Märketin luoteispuoleiselta luodolta solahti heti parinkymmenen hylkeen tiedusteluosasto veteen kun Bengt Granbergin vene lähestyi majakkaluodon pohjoisrantaa. Ne jäivät tuijottamaan muutaman kymmenen metrin päästä ihmis- ja tavarakuorman purkamista kalliolle. Läiskyttely kertoi, että tulijoita pidettiin tunkeilijoina.
Asiasta tietämättömät veneentuomat ähkivät ihastuksesta.
"Ne tsiikaa meitä", helsinkiläinen Satu Samooja hihkui. Hänellä oli edessä neljä vuorokautta hyljetarkkailua Märketin autiomajakalla, muiden tehtävien ohessa.
Samoojan, ulvilalaisen Outi Lähteenlahden ja heinolalaisen Kirsti Pohjaväreen Märketiin tuonut Suomen majakkaseuran puheenjohtaja Pekka Väisänen oli yhtä innoissaan.
"Täällä on nyt parisataa hyljettä ja määrä kasvaa koko ajan. Meidän majakanvartijoille niiden tarkkailu on luonteva tehtävä", Väisänen määritti.
Ensimmäisen vapaaehtoisen majakanvartija-opasjoukon tuominen eristyneelle Ahvenanmeren luodolle ei ollut tuskatonta tuulessa ja sumussa, mutta luonnon vastaanottokomitean kohtaaminen vapautti riemun.
Tulomatkan koettelemukset unohtuivat joukolta lopullisesti, kun virallinen vastaanottokomitea pääsi näyttämään aikaansaannoksiaan.
Majakkaseuran sihteeri Petri Porkala ja Ahvenanmaan maakuntamuseon tutkija Jan Andersson olivat tuoneet ja virittäneet luodolle edellispäivänä keskeiset hengissäpitovälineet, lieden, lämmittimet ja kaasut - ja kompostivessan.
Matkassa oli nyt mukana myös Merenkulkulaitoksen Länsi-Suomen väyläyksikön ylitarkastaja Kari Kinnunen Turusta. Hänen virkatehtävänään oli tarkastaa tuttu majakkarakennus ennen neljän kuukauden vuokrakauden alkamista.
Yhdessä Porkalan kanssa hän esitteli Märket-hotellin palveluja untuvikkovahdeille.
"Asuinkerrokset ovat niin pahasti homeen vallassa, että en usko, että voitte yöpyä siellä. Pieni vinttihuone voi olla hajuton. Sitten on halkovaja, sinne voi ehkä laittaa teltan", Kinnunen pelkisti kylmän kivitalon realiteetit.
Majakkarakennuksessa valtaa pitää homeen ja kosteusvaurioiden ohella yleinen kaaos. Satu Samooja kurotti katseellaan sisäkatoista roikkuvia valtavia maalisuikaleita.
"Onhan se aika jännä nähdä, miten aika tekee tehtävänsä. Täällä se todella konkretisoituu", hän pohti.
Hometta Samooja ei säikkynyt. Kokenut purjehtija oli valmis virittämään supervahvan tuplaleveän riippumaton mihin tahansa tilaan. Ulkona yöpymistä hän pohti kelvollisena vaihtoehtona.
Seuraavana aamuna vahdit raportoivat: "Totesimme homeettomimmiksi yöpymispaikoiksi hirsiliiterin halkovajan sijaan toivoen, ettei länsiseinä ole kadonnut herättyämme. Ei ollut. Outi nukkui majakan vinttikamarissa ja hengittää edelleen."
Kari Kinnunen maanitteli myös Väisästä ottamaan Märketin realiteetit tosissaan.
"Myrsky on vienyt täältä traktorin ja peräkärrynkin mereen", hän muistutti Väisäsen kertoessa tulevasta kukkamaasta, johon loppusijoitetaan uuden vessan tuotteet.
Puheenjohtaja Väisänen harppoi majakkarakennuksessa ankeasta huoneesta toiseen ja suitsi taloon jäävien päivystäjien mahdollista siivousviettiä.
"Oikeastaan te ette saa tehdä sisällä mitään. Maakuntamuseo ja merenkulkulaitos suorittavat täällä maanantaina inventaarion, ja kaikki romulta ja roskaltakin vaikuttava tavara voi olla arvokasta."
Väisänen odottaa jännityksellä tulevia kuukausia. Hän aikoo itse päivystää majakalla juhannusviikon. Samalla Väisänen odottaa neuvotteluja maakuntahallituksen ja merenkulkuviranomaisen kanssa.
Tarkoituksena on saada aikaan sopimuspaketti, jolla majakan torni ja aallonmurtaja korjataan, majakka siirretään maakunnan omistukseen ja vuokrataan edelleen majakkaseuralle. Sitten voi suuri remontti alkaa.
Yhdistyksen kotisivuilta voi katsoa arkkitehdin mykistäviä illustraatioita tulevasta Märketistä. Ehkä viisaasti vision toteutumisvuodessa on kahden viimeisen luvun kohdalla kysymysmerkki.
"Mutta kyllä ulkoa päin majakan pitää näyttää paremmalta vuoteen 2009 tai 2010 mennessä", Pekka Väisänen sanoo.