Oulu Nykyaikaisen orjuuden muoto, naiskauppa, on ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Liisa Jaakonsaaren (sd.) mielestä saatava kuriin. Jaakonsaaren mukaan on kuvottavaa, että venäläisiä naisia rahdataan pitkin Pohjois-Suomea, Lappia ja Norjaa.
"Naiskauppa ei juuri poikkea orjuudesta", Jaakonsaari sanoo.
Kuudennen vaalikautensa syksyn aloittava Jaakonsaari odottaa oikeusministeri Johannes Koskisen (sd.) esityksiä, joilla naiskauppa ja prostituutio yritetään saada kuriin.
"Kannustan Koskista, hän on hyvällä asialla", Jaakonsaari toteaa.
Asenteissa hihittelyä
ja vähättelyä
Ruotsissa seksin ostaminen on kriminalisoitu, jolloin rangaistuksen kohteena ovat myös niin sanotut asiakkaat. Suomessa toistaiseksi vain paritus on rikos, ja sen toteennäyttäminen oikeudessa on osoittautunut yllättävän vaikeaksi.
Asenneilmasto naiskaupan ympärillä liikkuu Suomessa hihittelyn ja vähättelyn tasolla, kun ei tiedosteta, että kyseessä on yhteiskunnallisesti vakava ja yhtä sietämätön ilmiö kuin orjakauppa.
Prostituutiota harjoittavat naiset eivät ole talouttaan paikkaavia yksinhuoltajia tai muuten vain seikkailunhaluisia naisia, jotka ajattelevat, että seksi on mukavaa. Jaakonsaari muistuttaa, että kyseessä on raaka, rikollinen ja tuottava liiketoiminta, jossa naisia hyödynnetään julmalla tavalla.
Paratiisista
bordelliksi?
Jaakonsaari muistuttaa, että pohjoinen ja Lappi mielletään kansainvälisesti paratiisimaisen puhtaana luontokohteena. Mitä tapahtuu, jos mielikuva muuttuu pohjoiseksi bordelliksi? Pohjois-Norjaan kaavailtu Lumikki-hanke tuo tullessaan myös massiivisen prostituutioteollisuuden, ellei siihen puututa yhteiskunnallisesti ja tehdä selväksi, että ilmiötä ei hyväksytä.
Prostituutiota tuottava venäläinen ja virolainen mafia toimii varsin vapaasi ja on jopa jakanut maan omiin reviireihinsä. Yhteiskunnan pitää Jaakonsaaren mukaan osoittaa, että se ei suvaitse tällaista. Muussa tapauksessa on vaarana, että toiminta laajenee, arkipäiväistyy ja tulee hyväksyttäväksi.
"On osoitettava yhteinen tahto, että näin ei saada menetellä, eikä vain naureskella asialle", Jaakonsaari sanoo.
Jaakonsaari jäi kummastelemaan sitä, että vielä arktisen neuvoston naisten asemaa käsittelevässä kokouksessa Saariselällä naiskauppa oli vahvasti esillä, mutta Tromssassa pohjoismaiden parlamentaarikkojen kokouksessa se ei Jaakonsaaren yrityksestä huolimatta kiinnostanut muita. Sen sijaan kaikki olivat tohkeissaan kaasusta, öljystä ja ydinjätteistä..
"Näkyy selvästi, että naisia huolettavat enemmän ihmisiä välittömästi koskevat asiat politiikassa", hän toteaa.
Hallitus ei
kaadu Soneraan
Eduskunnan pitkäaikaisimpiin parlamentaarikkoihin lukeutuva oululaispoliitikko ei usko, että hallitus kaatuu Soneraan. Sen varmistaa se, että pääministeri Paavo Lipponen (sd.) antaa asiasta tiedonannon eduskunnalle, kun eduskunta aloittaa syyskuussa, eikä sysää asiaa kokoomuksen syliin.
"Keskustelu vastuusta ja valtionomistajapolitiikasta on terveellinen", Jaakonsaari sanoo korostaen myös selvitysten ja luottamuslauseäänestyksen merkitystä.
Jaakonsaaren mukaan kansainvälisissä pelisäännöissä on vielä paljon opettelemista. Tähän saakka Suomi on selvinnyt kisassa voittajana, mutta Soneran umts-kaupoissa tuli ensimmäinen suuri tappio.
Uusia ratkaisumalleja työttömyyteen
Soneraa vaikeampi kysymys hallitukselle on kiusallisen jatkuva korkea työttömyys, jota toinenkaan sateenkaarihallitus ei ole onnistunut nitistämään.
Jaakonsaari toimi ensimmäisen sateenkaarihallituksen työministerinä.
Työttömyyden talttumista estää Jaakonsaaren mukaan suomalainen itsepalveluyhteiskunta. Toimivan ja edullisen palvelusektorin kehittymistä puolestaan hidastaa työn hinta, verotus ja tuloloukkukysymykset. Politiikassa puuttuu Jaakonsaaren mukaan kuitenkin rohkeutta ratkaista yhtälö, jolla yhdistetään tasainen tulonjako ja korkea työllisyys. Ruotsissa siinä on onnistuttu melko hyvin.
"Tähän saakka jommasta kummasta on jouduttu tinkimään ja olemme tinkineet korkeasta työllisyydestä", Jaakonsaari toteaa.
Jaakonsaari tarjoaa työttömyyden helpottamiseksi pitkäaikaistyöttömien eläköitymistä, kuntoutusta työelämään ja tuloloukkujen purkamista. Jaakonsaari kaipaa Pekka Kuusen 1960-luvun sosiaalipolitiikasta 2000-luvun versiota, joka sopii itsepalvelupohjaiseen osaamisyhteiskuntaan. Suomessa eletään Jaakonsaaren mukaan harhaa, kun kuvitellaan, että maailma on jo valmis, eikä uusia ratkaisumalleja ole.
Jaakonsaari ei yhdy näkemykseen, jonka mukaan ay-liike toimisi rakenteellisten uudistusten jarruna. Jaakonsaari muistuttaa, että Suomessa järjestelmä on hyvin joustava verrattuna esimerkiksi Saksaan.