Monet vanhan ajan naisjohtajat pääsivät näyttämään kykyjään perheyrityksessä, kun tilanne tai sattuma soi sen vaimolle, leskelle tai tyttärelle, Anna Kortelainen kertoo. Samalla tavalla nykyiset perhevapaat antavat uusia tilaisuuksia, eli ovat yrityksillekin hyvä rekrytointikanava, hän huomauttaa.
Johtajanaiset eivät olleet yksinäisiä susia, vaan monien takaa liikealalla ja teollisuudessa löytyy jo tuolloin verkostoitumista ja kytkös ajan naisliikkeeseen.
Tutkija Anna Kortelainen pohtii, kuinka naiset voisivat nykyaikana verkostoitua enemmän teollisuuden miesvaltaisilla aloilla. Tällä hetkellä diplomi-insinöörikoulutus on harvoja aloja, joilla naiset jo opiskeluvaiheessa voivat verkostua ammatillisesti myös miesten kanssa.
"Museaalinen sukupuolijako ei edistä johtamisenkaan uudistumista", muistuttaa Kortelainen. Tuuletuksella vaikkapa metsäteollisuus voisi saada uutta työkulttuuria, hän sanoo.
Naisjohtajia löytyy historiasta varsinkin kauppaiden ammattikkunnasta. 1800-luvulla huomattava osa Suomen kaupoista oli leskirouvien hallinnassa. Harva meni uudelleen naimisiin, koska olisi menettänyt lain mukaan kauppaoikeutensa uudelle aviomiehelle.
Tästä päivästä katsottuna vielä radikaalimpaa on ollut suhtautuminen perheeseen. Monet eivät menneet lainkaan naimisiin, vaan hankkivat kasvattilapsia. Ylipäätään ura ja perhe yhdistettiin nykyistä asenneilmastoa epäsovinnaisemmin.
Naisjohtajia toimi etenkin perinteisellä alalla hoiva-, majoitus-, elintarvike- tai tekstiilialalla. Kortelainen hämmästelee, että vielä nyt 2000-luvullakin saatetaan naisia syyttää "vain naisten alalle" ryhtymisestä. Kysymyksessähän ovat naisten perinteiset vahvuusalat, kuten miehillä kuljetus tai tekniikka, hän muistuttaa.
Raportti käsittelee paljon johtamiseen kuulunutta työväestä huolehtimista. Kortelaisen mielestä uusien naissukupolvien johtajakulttuurissa moderni vastike tälle perinteelle voisi olla sovittelumalli, jolla voidaan sitouttaa ja palkita työntekijöitä.
Mallissa otettaisiin huomioon työntekijän koko elämäntilanne sekä myötäiltäisiin sitä joustoilla ja erilaisilla tiiviimmillä ja löysemmillä urajaksoilla, esittää Kortelainen.