Helsinki Naisten osuus on vahvistumassa valtio-omisteisten yritysten johdossa. Kolmivuotisen kampanjan tavoitteena on 40-prosenttinen naisedustus yritysten hallituksissa ensi kevään jälkeen. Vapaaehtoisen ohjelman voidaan vain toivoa antavan kipinän muillekin pörssiyrityksille.
"Tämä ei ole lineaarinen, vaan loppua kohti kiihtyvä", luonnehtii neuvotteleva virkamies Pekka Timonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä prosessia. Samalla hän muistuttaa, että tasa-arvoa on ajettu yritystasolle voimallisemmin aina Sinikka Mönkäreen kauppa- ja teollisuusministeripäivistä lähtien.
"Hyviä naisehdokkaita on ehdottomasti löytynyt", Timonen vakuuttaa. "Niitä on ehkä vain pitänyt enemmän etsiä kuin miesehdokkaita."
Jo nyt on selvää, että naisten lukumäärä yritysten hallituksissa on vahvistunut. Pelkästään KTM:n valvonnan alaisissa yrityksissä on nimetty hallituspaikoille kahdessa vuodessa parikymmentä uutta naista.
Välitilastoja ei tosin pidetä tarpeellisina. Sillä lukuisat eri ministeriöt vastaavat yhteensä puolesta sadasta eri yrityksestä.
Joukossa on myös 10 pörssiyritystä, joissa valtio ei voi yksin sanella päätöstä. Pörssiyritysten osalta valtio suosittaakin, että yhtiökokouksissa sovitaan nimitysvaliokunnasta valmistelemaan hallitusnimityksiä.
"Siinä suhteessa tätä tarvitaan, että naisten edustus pörssiyhtiöiden hallituksissa on ollut pieni. Iso omistaja, kuten valtio, soveltuu hyvin sitä korjaamaan", Timonen arvioi.
Esimerkiksi ylijohtaja Anne Brunila on noussut Sammon hallitukseen. Metso taas on saanut kaksi uutta hallitusnaista, toimitusjohtaja Maija-Liisa Frimanin sekä toimialajohtaja Satu Huberin.
Suoranaisesta vastarinnasta naisia kohtaan ei voi puhua, Timonen vakuuttaakin. "Mutta on sellaisia tilanteita, että on monta hyvää ehdokasta."
Pörssiyritykset miehisiä
Maailmalla ovat naiset askeltaneet johtajina suomalaisia sisariaan pitemmälle. Kansainvälisesti on 74 prosentissa yhtiöiden hallituksista vähintään yksi nainen, viittaa rekrytointikonsultti Ralf Hermansson Korn/Ferry Internationalin tietoihin. "Suomalaisissa pörssiyrityksissä ei tähän päästä", hän toteaa.
Talouselämän vuoden takaisen selvityksen mukaan oli sadan suurimman suomalaisyrityksen hallituspaikoista naisten käsissä vasta vaatimattomat 11 prosenttia. Peräti puolessa yrityksistä ei ollut hallituksessa ainuttakaan naista.
Tuore englantilaistutkimus taas väittää naisjohtajien jo ohittaneen miehet tienesteissäkin. Suomessa sen sijaan naisjohtajat olisivat ainakin mielikuvan mukaan toistaiseksi pienipalkkaisempia.
Hallitusjäsenten vastuu sen sijaan on kollektiivinen, joten palkkiotkin ovat yhtäläiset molemmille sukupuolille.
Käyttämätön voima
Eriarvoisten palkkojen ilmiö lienee vähenemässä, Hermansson arvioi. Myös haku on Suomessa johtajatasolla nykyään hyvin neutraalia.
Konsultti toteaa erojen kapenevan jo siksi, että tasa-arvosta on alettu keskustella. Tuotantojohtaja tosin on edelleen harvemmin nainen. Mutta etenkin markkinoinnissa tai myös henkilöjohtajien taholla naisten osuus on jo suuri.
Liikkeenjohdon suorahakuun erikoistuneen Korn/Ferry on saanut tehtäväkseen ylläpitää resurssipankkia valtio-omisteisten yritysten hallituksia varten. Valikoima käsittää parikymmentä johtajatason edustajaa.
Ylätasolla naistarjokkaita on yhä miehiä vähemmän. Yhtä naisjohtajaa kohti välitetään karkeasti ottaen ehkä kaksi miesjohtajaa, Hermansson toteaa suhteesta.
Yleisesti ottaen naiset ovat kuitenkin sanavalmiimpia ja systemaattisempia, hän arvioi. "Naisissahan on valtava käyttämätön kapasiteetti."
Myös Euroopan Investointipankin varapääjohtaja Sauli Niinistö myönsi äskettäin tulevaisuuden olevan naisten. Hänen mukaansa naiset ovat työpaikoilla tavoitteellisempia kuin miehet.