Oulu Tällä viikolla jos koskaan naisilla on ollut aihetta hykerrellä tyytyväisinä: Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuoreen selvityksen mukaan naistoimitusjohtajan luotsaama yritys kannattaa keskimääräisesti miehen johtamaa yritystä paremmin. Tutkimustulos ei yllätä johtamisen professorina Jyväskylän yliopistossa toimivaa kauppatieteen tohtori Anna-Maija Lämsää.
"Ei, sillä johtotehtäviin päätyneet naiset ovat jo hyvin valikoituneita", hän huomauttaa ja lisää, että naiset kohtaavat miehiä enemmän uraesteitä.
Oululainen Lämsä on tutkinut esimerkiksi ihmisen johtamisen etiikkaa, naisen johtajuutta sekä oppimista organisaatiossa. Hän on yhtenä puhujana Oulussa perjantaina järjestettävässä, naisyrittäjille ja -ja johtajille tarkoitetussa Ikkuna tulevaisuuteen -seminaarissa. Lämsän aiheina ovat muun muassa naisyrittäjyys ja naisjohtajan uran erityispiirteet.
Uutteruudella ja oveluudella
Julkisuudessa on usein esitetty, että naisen uralla eteneminen pysähtyy lasikattoon siinä missä miehen on helppo suhauttaa aina vain ylemmäksi herrahississä. "Itse puhuisin lasikaton sijaan mieluummin lasilabyrintistä", Lämsä sanoo.
Tyypillisesti naisjohtajuutta leimaa ainokaisuus: nainen on asemassaan erityistapaus ja vähemmistön edustaja. Tästä voi olla sekä haittaa että hyötyä, tutkija arvioi.
"Uralla eteneminen on naiselle usein monimutkaisempaa ja katkonaisempaa kuin miehelle. Tie uralla etenemiseen on naisellekin olemassa, se pitää vain löytää."
Lämsän omien sekä muiden, kansainvälistenkin tutkimusten mukaan naisilla on useita vaihtoehtoja sukkuloida uralabyrintissä.
Nainen voi esimerkiksi valita sukupuolettomuuden strategian eli pyrkiä olemaan mahdollisimman "väritön" ja mukautuvainen tai ottaa selkeän miehisen roolimallin ja ryhtyä rautarouvaksi.
Naisjohtaja voi myös puskea eteenpäin kovalla työllä ja ahkeruudella tai hankkimalla huippuhyvän koulutuksen.
Poliittisen toimijuuden strategia on sekin mahdollinen. Tutkija puhuu myös oveluudesta. "Nainen käyttää hyväksi naiseuttaan ja antaa miesten kuvitella tekevän päätökset, vaikka tosiasiassa hän itse onkin niiden takana."
"Ja sitten on naiseuden strategia, johon liittyy feminiininen, auttava tai äitimäinen johtamistyyli. Saattaa olla, että erityisesti tällaiselle johtamiselle on tilausta uudentyyppisissä palvelu-, informaatio- ja innovaatioyhteiskunnan organisaatioissa."
Feminismiä
kavahdetaan
Huippujohtajanaisten urakehityksessä on tutkijan mukaan tyypillistä se, että uran alkumetreille osuu iso haaste. Siitä kunnialla selviytyminen antaa itseluottamusta ja valaa uskoa omiin johtajakykyihin.
Huipulle päässeet naisjohtajat saattavat julkisuudessa vähätellä tai kiistää kohdanneensa esteitä urallaan. Tukijan mukaan kysymys voi olla siitä, etteivät he ole havainneet tai tulleet ajatelleeksikaan esteitä.
Aina uraesteistä ei tohdita edes puhua. "Ei ehkä haluta leimautua feministiksi tai naisasianaiseksi, näillä sanoilla kun ei ole ollut mikään hyvä kaiku johtamisessa", Anna-Maija Lämsä sanoo.
"Itse ainakaan en usko väitteeseen, ettei sukupuolella ole mitään väliä uralla etenemisessä", hän lisää.
Ikkuna tulevaisuuteen -seminaari on perjantaina kello 9.50-16.30 Oulun seudun ammattikorkeakoulun konserttisalissa, Kotkantie 1. Seminaarin järjestävät OAMK:n täydennyskoulutuksen fMBA-hanke sekä Oulun seudun yrityspalvelukeskuksen Sinni naisten business -hanke. Puhujina ovat Kristiina Harju, Anna-Maija Lämsä, Mika Mannermaa ja Sissi Silván.