Sairaanhoitajat eivät voi saada kerralla 500 euron kuoppakorotusta. Tätä ei keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhosen mukaan hoideta yhdellä palkkakierroksella tai vaalikaudella.
Hän asettuu puolustamaan tasa-arvotupoa vaatineen kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujusen puheita. "Tujusen antama varomaton lausunto hoitajien 500 euron korotuksesta käsitettiin väärin. Siinä toimi Murphyn laki."
Aivan välttämätöntä Korhosen mielestä kuitenkin on hoitaa palkkatasa-arvo kuntoon Suomessa. Se edellyttää vuosien mittaista yhteistä sitoutumista, mutta työ pitää aloittaa nyt.
"Pitää järjestää mahdollisimman nopeasti uusi Korpilampi-kokous, jossa kaikkien puolueiden sekä työnantajien ja työntekijöiden edustajat yhdessä sopivat ja sitoutuvat toteuttamaan samapalkkaisuuden vuoteen 2017 mennessä", Korhonen vaatii.
Vuonna 1977 pääministerinä ollut Kalevi Sorsa (sd.) kutsui eri osapuolet yhteiskokoukseen Korpilammelle. Siellä löytyi konsensus, jolla Suomi nostettiin lamasta. Samaa yhteisymmärryksen henkeä Korhonen perää nyt palkkatasa-arvon toteuttamiseksi.
Puolueiden väliseen nokitukseen tätä ei hänen mukaansa saa enää alistaa. Kissanhännänvedolla tasa-arvotuposta ei naisten samapalkkaisuutta toteuteta. "Se pystytään hoitamaan kuntoon vain asteittain, yhteisesti sopien ja pitkäjänteinen rahoitus varmistamalla."
Joukot koolle jo
ensi syksynä
Palkkatasa-arvon Korpilampi tulisi Korhosen mielestä järjestää jo tulevana syksynä.
"Mitä nopeammin yhteisymmärrys saavutetaan, sitä parempi."
Kokouksen luonteva kokoonkutsuja hänen mukaansa olisi pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen. "Halutessaan puoluejohtajat voivat esittää yhteiskutsun. Tärkeintä ei ole koollekutsuja, vaan se, että synnytetään yhteinen tahtotila samapalkkaisuuden toteuttamisesta vuoteen 2017 mennessä."
Korhosen mukaan palkkaeron umpeen kuromiseen ei riitä yksi tasa-arvotupo tai se, että käytetään muutama sata miljoonaa valtionosuusjärjestelmän kautta naisvaltaisille matalapalkka-aloille.
"Se vaatii aivan eri mittaluokan ratkaisuelementit. Rahaakin tarvitaan yli kolme miljardia euroa, jotta saadaan naisen euro jotakuinkin miehen euron tasolle."
Tämän takia pitää Korhosen mukaan koota nyt kaikki tahot yhteen miettimään, miten ongelma hoidetaan neljällä, viidellä palkkaratkaisulla niin, että satavuotiaassa Suomessa vuonna 2017 palkkatasa-arvo on totta.
Ilman uutta Korpilampea ja selkeää sitoutumista se ei Korhonen mielestä onnistu. "Itsenäisessä Suomessa samapalkkaisuutta ei ole saatu hoidettua 90 vuoteen. Korpilampi-henki toimi 1970-luvulla. Nyt tarvitaan samaa konsensushenkeä."
Nolo häpeätahra poistettava
Naisvaltaisten alojen palkkatason nosto on Korhosen mukaan yksi yhteiskunnan suurimpia kysymyksiä tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan kannalta.
Hän myöntää, että palkka-tasa-arvon saavuttaminen on vaikeaa "Raja-aidat on kuitenkin murrettava. On yhteiskunnan nolo häpeätahra, että koulutetut naiset saavat olennaisesti pienempää palkkaa kuin miehet."
Korhosen mielestä myös suomalaisen miehen kunnia-asia on hoitaa asia niin, että sekä puoliso että tytär saavat oikeudenmukaisen kohtelun. "Nyt pitää uskaltaa ottaa suuri tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteuttamisen näkökulma."
Naisen euro on nyt 79-82 senttiä miehen eurosta. Keskustan puoluesihteerin mukaan syksyn mahdolliset lakot voidaan välttää synnyttämällä yhteinen sitoumus siitä, että ongelma ratkaistaan kokonaisuutena.
Korhosen mielestä ei ole taloudellisia perusteita sille, että naisvaltaisten alojen palkkaus on selkeästi matalampi kuin miesvaltaisilla aloilla.
"Nykytilanne ei vastaa hyvinvointi-Suomen oikeudenmukaisuutta. Naisvaltaiset hoito-, hoiva- ja opetusalat ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta äärettömän tärkeitä. On tuottavuuden ja yhteiskuntakehityksen etu, että näiden alojen palkkausta voidaan nostaa. Tapa, jolla se tehdään, pitää pystyä löytämään."
Korhonen huomauttaa, että naisten palkkojen jälkeenjääneisyys heijastuu myös eläkkeissä. "Niissäkin on suuri epätasa-arvo. Naisten eläkkeet ovat ratkaisevasti pienempiä kuin miesten. Keskimäärin ero työeläkkeissä on parisensataa euroa. Valtaosa pienimmän kansaneläkkeen varassa elävistä on naisia."
Korhonen huokailee: "On aivan karmeaa katsoa eläketilastoja."
Viinaverolla lisää tierahoja
Hallituksen suurimpia aluepoliittisia ratkaisuja tulee Jarmo Korhosen mukaan olemaan se, miten se pystyy kehittämään, tie- rautatie- ja tietoliikenneyhteyksiä. "Sanon ihan suoraan, että olen huolestunut tilanteesta", keskustan puoluesihteeri toteaa.
Kehyksissä on ensi vuodelle varattu perustienpitoon reilut 600 miljoonaa euroa ja radanpitoon noin 300 miljoonaa. Siitä eteenpäin kasvu on pieni.
Korhosen mielestä tämä ei käy. "Tien- ja radanpitoon on löydettävä huomattavasti lisää rahaa. Tämä on kohtalonkysymys."
Hallituksen pitää Korhosen mukaan jo syksyllä löytää ratkaisut, joilla uusien liikennejärjestelyjen toteuttaminen turvataan ja samalla lisätään varoja perustienpitoon. Lisärahaa tarvitaan noin sata miljoonaa vaalikauden aikana.
"Anu Vehviläinen saa kaiken tukeni, jotta hän lyö nyrkkiä pöytään ja vaatii rahaa teille ja rautateille", Korhonen usuttaa puolueen omaa liikenneministeriä.
"Tierahojen nosto on toteutettava vaikka alkoholiverotusta rajusti nostamalla, jos muuta nopeampaa keinoa ei löydetä", Korhonen paukauttaa.
Viime vuonna 150 000 kilometriä ajaneen kokemuksella Korhonen lisää: "Ihan karmaisee ajatella syksyn vesisateita ja huonoja teitä. Tiet ovat huonommassa kunnossa kuin vuosikymmeniin."
Ruokaveron alesta
ei tingitä
Ruuan arvonlisäveron alentamisesta keskusta ei puoluesihteerinsä mukaan tingi. "Mitä aikaisemmin se toteutetaan, sen parempi. Viimeistään alennuksen on astuttava voimaan vuoden 2009 alusta", Korhonen sanoo.
Hän vakuuttaa, että keskusta ei petä tässä lupauksessaan. "Se on sataprosenttisen varmaa, että vero laskee. Tähän voi luottaa. Ruuan alv on keskustalle kysymys, josta ei tingitä", Korhonen sanoo, vaikka hallitus on vaiennut aikataulusta täysin.
Korhosen mukaan hallituksen on jo syksyllä ilmoitettava aikataulu ruokaveron ja eläkeläisten verotuksen alennukselle. Tuloveroale on hänen mukaansa syytä jättää vaalikauden loppuun ja seuraavaan palkkaratkaisun yhteyteen.