Naisia opas­te­taan pois pys­ty­met­säs­tä

Pohjois-Pohjanmaan naismetsänomistajia aletaan perehdyttää metsänhoitoon. Maaseudun Sivistysliitto (MSL) aloittaa elokuussa ensi vuoden loppuun kestävän koulutushankkeen, jossa opastetaan naisia metsätilan hoitoon, puukauppaan ja metsälakiin liittyvissä asioissa.

Pohjois-Pohjanmaan naismetsänomistajia aletaan perehdyttää metsänhoitoon. Maaseudun Sivistysliitto (MSL) aloittaa elokuussa ensi vuoden loppuun kestävän koulutushankkeen, jossa opastetaan naisia metsätilan hoitoon, puukauppaan ja metsälakiin liittyvissä asioissa. Samoin heitä koulutetaan luonnontuotteiden kuten marjojen ja sienien tunnistamiseen, keräämiseen ja jatkojalostamiseen.

Hanke ulottuu Jokivarsien moderni maaseutu ry:n (JoMMa) alueella yhdeksään kuntaan eli Haukiputaalle, Iihin, Kiiminkiin, Kuivaniemelle, Muhokselle, Pudasjärvelle, Utajärvelle, Yli-Iihin ja Ylikiiminkiiin. Se on saanut kipinänsä Kuivaniemellä olleesta ja jo päättyneestä projektista.

"Naismetsänomistajia on alueellamme kaikkiaan noin 1 500, mutta heidän määränsä kasvaa kaksinkertaiseksi, jos mukaan lasketaan myös yhteisomistuksessa ja perikuntien hallinnassa olevat metsät. Metsiä omistavissa perikunnissa naisten osuus on miehiä suurempi, koska leskeksi jää useimmiten nainen. Myös perikuntien asioita hoitaa yhä useammin nainen", kertoo hankekoordinaattori Riikka Heikkilä.

Perikunnan kautta metsäomistajaksi on tullut esimerkiksi Ouluseutu Yrityspalveluiden yritysneuvoja, oululainen Riikka Tuomivaara.

"Viime kesänä lähdin selvittämään metsänomistusasioita vähän kuin pystymetsästä sen jälkeen, kun isä oli kuollut", Tuomivaara muistelee alkutaivaltaan perikunnan metsäasioista vastaavana. Perikunnan omistukseen tuli tuolloin Pudasjärveltä kaikkiaan noin 170 hehtaaria metsää - niin kitu- ja peltomaata kuin tuottavaa metsämaatakin.

Ensimmäiseksi hän suuntasi askeleensa metsänhoitoyhdistykseen, josta sai luettavakseen "Perikunnan metsäkirjan". Vähä vähältä metsätietämyksen polku on laventunut niin, että metsänhoitosuunnitelmiakin pitäisi päästä piakkoin tekemään. Tuomivaara kuitenkin myöntää tarvitsevansa tietoa vielä monista asioista, yhtä lailla metsänraivauksesta kuin vaikkapa erilaisista tukimuodoista ja metsäverotuksesta.

Alkavan koulutuksen toivotaan tavoittavan muun muassa Tuomivaaran kaltaiset, yllättäen metsänomistajiksi päätyneet naiset. Heikkilän mukaan tavoitteena on, että koulutukseen hakeutuisi noin 60 metsänomistajanaista tänä vuonna ja toinen mokoma ensi vuonna. Tähän mennessä koulutuksesta kiinnostuneita on Heikkilälle ilmoittautunut puolensataa.

Riikka Heikkilän mukaan JoMMan hankealueella on runsaasti hoitoa tarvitsevia metsiä, erityisesti nuoren metsän kunnostuskohteita. Nuorten kasvatusmetsien tuotanto saadaan aiempaa paremmalle tasolle, kun naiset saadaan innostumaan omien metsiensä hoitoon, Heikkilä luottaa.

Metsää omistavien naisten aktivoitumien puukaupassa ja metsänhoidossa yleensä hyödyttää myös koko kansantaloutta, sillä se tuo työtä metsureille ja puualan yrityksille. "Samalla voidaan innostaa perheitä kotitarvepolttopuun tekoon. Niin ikään metsänhoitotöiden merkitys koko perheen hyötyliikuntalähteenä tulee hankkeen aikana tutuksi", Heikkilä arvioi.



Naisten kielellä


Kuivaniemen naismetsänomistajille tarkoitetussa projektissa ilmeni, että koulutukselle on tarvetta. Naiset olivat toivoneet, että metsäasioista kerrottaisiin heidän "omalla kielellään" ja heidän omien tarpeidensa mukaan. Näitä toiveita pyritään kuulemaan mahdollisimman tarkasti myös syksyllä alkavassa koulutuksessa, Heikkilä sanoo.

Silkan metsätalouden lisäksi osa koulutustilaisuuksista käsittelee naisten sosiaalista ympäristöä maaseudulla sekä maaseudun naisten mahdollisuuksia ja jaksamista.

MSL:n ohella hankkeessa ovat mukana alueen metsänhoitoyhdistykset, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Suomen Metsänomistajien liitto, Stora Enso, Metsäliitto, Osuuspankki, Lähivakuutus sekä 4H-yhdistykset. EU-hankkeen kokonaisbudjetti on 130 000 euroa.

Ilmoita asiavirheestä