Nai­set­kin käyvät met­sän­rai­vuu­seen

Metsikkö raikui moottorien äänestä, kun kymmenkunta raivaussahaa yhtä aikaa harvensi metsikköä Raahessa Kallionevantien varressa lauantaina. Metsä meillekin -hankkeen raivaussahakurssit täyttyivät muutamassa päivässä.

Saha tutuksi. Metsuri Markku Lempinen kertoi kurssilaisille raivaussahan huoltotoimenpiteistä.
Saha tutuksi. Metsuri Markku Lempinen kertoi kurssilaisille raivaussahan huoltotoimenpiteistä.
Kuva: Helge Murtovaara

Metsikkö raikui moottorien äänestä, kun kymmenkunta raivaussahaa yhtä aikaa harvensi metsikköä Raahessa Kallionevantien varressa lauantaina.

Toiselle perättäiselle Rannikon ja Siikajokilaakson metsänhoitoyhdistysten Metsä meillekin -hankkeen järjestämälle raivaussahakurssille osallistui tälläkin kertaa parikymmentä naista.

Äitinsä kurssille houkuttelema raahelainen Hanna Merihaara näki ensimmäistä kertaa, miten raivaussahaa käytetään. Ensimmäiset omat kokemukset raivaamisesta olivat myönteiset.

"Se näyttää helpommalta, mitä se on, mutta ei se vaikeaa ole", Merihaara kuvaa.



Ensimmäinen kurssi täyteen päivässä


Ruukkilainen Helena Hietala on puolestaan jo kokeneempi raivaussahan käyttäjä. Hän haki kurssilta uusia vinkkejä, joita tuli heti huoltopuolelta.

Kurssilla mukana ollut uutuutta kiiltävä raivaussaha on hänellä jo toinen.

"Tämä sopii niin naisille kuin miehille. Kiva harrastus, kun saa luonnossa olla. Tämä on myös hyötyliikuntaa. Ja täytyyhän metsiä jonkun hoitaa - eivät ne itsestään hoidu."

Metsä meillekin -hankkeen projektivastaava Matti Otsamo kertoo aloitteen kurssin järjestämisestä tulleen naisilta.

Järjestäjät yllättyivät myönteisesti, sillä ensimmäinen kurssi tuli täyteen päivässä ja toisellekin kurssille ilmoittautui muutamassa päivässä lähes 20 kiinnostunutta.

Valtaosa heistä on kaupunkilaisnaisia.

"Naiset ovat olleet innostuneita kurssista - se on hieno homma, sillä metsissä riittää tekemistä. Projektin yksi tavoite on se, että metsänomistajat saadaan innostumaan nuorten metsien hoidosta. On erittäin myönteistä, että naisetkin saadaan innostumaan raivaamisesta, jospa ne miehetkin sitten innostuvat asiasta", Otsamo kertoo.

Otsamon mukaan kiinnostus johtuu osittain siitä, että monilla on perittynä tai muuten saatuna pieniä metsiä.

Toisaalta monet kurssille osallistuneet ovat kertoneet hakevansa vastapainoa toimistotyölle.

Se on myös hyvää kuntoilua, jossa saa mielen virkistystä ja raitista ilmaa kaupan päälle.

"Hyötyliikunnan lisäksi maksetaan vielä korvaustakin siitä, että omia metsiä hoidetaan. Töihin saa kestävän metsätalouden rahoitustukea."

Metsänraivauksen tavoitteena on erityisesti saattaa metsät kasvukuntoon.

Taimien kasvua autetaan poistamalla etukasvuiset ja huonolaatuiset puut sekä ylitiheys.

Ilmoita asiavirheestä