Vuorotteluvapaalle jäi 15 600 suomalaista viime vuonna. Heistä noin 70 prosenttia oli naisia.
"Kodinhoito tai esimerkiksi opiskelu harrastusmielessä on usein syynä vuorotteluvapaalle jäämiselle. Naiset ovat useammin aloilla, joilla joutuu miettimään omaa jaksamistaan. Yleensäkin on totuttu, että naiset pitävät vapaita herkemmin kuin miehet", hallitusneuvos Raila Kangasperko työ- ja elinkeinoministeriöstä pohtii syitä naisten innokkuuteen jäädä vuorotteluvapaalle.
Kangasperkon mukaan noin puolet vuorotteluvapaan käyttäjistä on kunta-alalla töissä; yleisimmin he ovat opettajia ja terveydenhuollon henkilöstöä.
"Vuorotteluvapaan sijaisuus on ollut yksi tapa päästä kiinni vakituiseen työsuhteeseen. Kuntasektorilla sijaistarve on jatkuvasti suuri, kun on äitiys- ja vanhempainvapaita ja kouluttaudutaan helposti uudelleen", Kangasperko huomauttaa.
Pitkäaikaistyöttömien ahdinkoa vuorotteluvapaat eivät helpota, sillä usein sijaisen työttömyysaika on kohtuullisen lyhyt. "Työnantajat ottavat tietysti mieluiten ennestään tuttuja sijaisia töihin", Kangasperko toteaa.