Tasa-arvoministeri Stefan Wallinin (r.) purkaus herätti pohtimaan, käsitelläänkö naisia politiikassa eri tavalla kuin miehiä. Ministeri pillastui siitä, että Iltalehti julkaisi laajan jutun, jonka pääkuvassa tuleva pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) oli kuvattu takaapäin istuvassa jakkupuvussa. Wallinin mielestä miestä ei olisi kohdeltu samalla tavalla.
Wallin kuvasi ikävällä tavalla naisia käsitteleviä juttuja sinänsä osuvasti takalistojournalismiksi, mutta ehkä löi kirveensä hieman ohi pölkyn. Hänen mollaamansa journalismin kohde, Kiviniemi itse, iloitsi tasa-arvoministerin topakkuudesta mutta jätti varsinaisen asian viisaasti kommentoimatta.
Akatemiatutkija Anne-Maria Holli Helsingin yliopistosta sanoo, että politiikan huipulle päästyään naiset joutuvat nopeasti sellaisen uutisoinnin kohteeksi, joka murentaa heidän uskottavuuttaan. Jutuissa korostuu yksityinen puoli.
On luonnollista, että Kiviniemen valinta keskustan puheenjohtajaksi ja sitä kautta pääministeriksi lopuksi hallituskaudeksi aiheutti valtaisan mediahuomion. Nainen pääministerinä ei ole maailmallakaan vielä lähellekään yhtä yleinen kuin mies samassa tehtävässä.
Suomen ensimmäinen naispääministeri oli Anneli Jäätteenmäki (kesk.), joka kuitenkin ehti olla tehtävässä seitsemän vuotta sitten vain pari kuukautta ennen kuin joutui eroamaan. Kiviniemi on Suomen toinen naispääministeri. Hän tullee toimimaan tehtävässään kenties vajaan vuoden verran.
Kiviniemeä ei ole tytötelty lehtijutuissa, eikä käsittelytapa ole oleellisesti poikennut nyt siitä, miten hänestä kirjoitettiin hallinto- ja kuntaministerinä. Kiinnostus pääministerin yksityiselämää kohtaan oli erityisen suurta Jäätteenmäen tilalle valitun Matti Vanhasen (kesk.) tapauksessa.
On väitetty, että median paine Anneli Jäätteenmäkeä kohtaan olisi ollut vähäisempää, jos hän olisi ollut mies. Myös kuohunnan kokoomuksen kansanedustajan Marja Tiuran ympärillä sanottiin johtuvan hänen naiseudestaan - ainakin Tiura itse esitti tällaisen arvion.
Kummankin omat teot ratkaisivat. Jäätteenmäki valehteli eduskunnalle, menetti luottamuksensa ja joutui eroamaan. Tiuran ailahtelevat lausunnot ja epämääräiset kytkennät vaalirahoittajiin olivat syy, miksi hän oli ikävissä otsikoissa lähes päivittäin viime kevättalvena.
Jotkut poliitikot itse antautuvat niin sanottuun pintajulkisuuteen enemmän kuin toiset sukupuolesta riippumatta. On muistettava, että viimekeväisen ryöpytyksen lisäksi Tiura sai aikanaan osansa myös myönteisestä pukujournalismista.
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen sanoo, että naispoliitikko joutuu kiinnittämään julkisuuden takia miehiä enemmän huomiota ulkonäköön, koska sitä ruoditaan jutuissa. Kukaan ei kuitenkaan pakottanut Urpilaista Iltalehden verkkosukkakuviin.
Miesten mustista puvuista on vaikea tehdä juttuja kuten naisten juhla-asuista. Onko se jäänyt tasa-arvoministeriltä huomaamatta?