Maahanmuuttajataustaiset naiset pitäisi saada mukaan koulutukseen ja työelämään. Merkittävänä tekijänä kotouttamisen epäonnistumiselle pidetään kotihoidontukea, joka sulkee heidät koteihinsa.
Kotouttamispo-litiikka toimii Suomessa erityisen huonosti maahanmuuttajanaisten kohdalla. OECD antaa tuoreessa raportissaan sapiskaa suomalaisen kotouttamispolitiikan onnistumisesta.
Erityisen huolissaan OECD on maahanmuuttajataustaisten kotiäitien mahdollisuudesta osallistua yhteiskuntaan. Myös maahanmuuttajien kielikoulutuksesta pitäisi saada nykyistä huomattavasti parempia tuloksia.
Naisten syrjäytymisen merkittäväksi syyksi nostetaan kotihoidontuki, jonka myötä maahanmuuttajanaiset voivat hyvällä syyllä jäädä vuosikausiksi kotiin. Kotihoidontuki kannustaa naisia jäämään kotiin sen sijaan, että he menisivät töihin ja panisivat lapsensa päivähoitoon.
Kotihoidontuen seurauksena niin maahanmuuttajanaisia kuin heidän lapsiaan uhkaa syrjäytyminen, koska suomen kielen taito jää puutteelliseksi. Tämä vaikuttaa osaltaan lasten koulumenestykseen ja jatko-opintomahdollisuuksiin.
Varhaiskasvatus on havaittu hyväksi keinoksi parantaa erilaisista lähtökohdista tulevien lasten mahdollisuuksia pärjätä koulussa ja elämässä. Erityisen paljon varhaiskasvatuksesta hyötyvät juuri maahanmuuttajalapset, jotka oppivat kielen ja sosiaalistuvat suomalaiseen elämäntapaan alusta pitäen.
Äideille kynnys osallistua kodin ulkopuoliseen elämään vaikeutuu entisestään, jos he ovat lukutaidottomia. Naiset putoavat herkästi moninkertaiseen loukkuun, jos perinteinen perhekäsitys vielä vahvistaa ajattelua siitä, että naisten kuuluukin olla kotona. Maahanmuuttajanaisten työttömyys on huomattavasti yleisempää kuin maahanmuuttajamiesten, puhumattakaan kantasuomalaisten työllisyydestä.
Kotihoidontuki on herättänyt tunteikasta keskustelua sen eduista ja haitoista. Perhevapaauudistuksesta on esitetty lukuisia erilaisia malleja. Kotihoidontuki on lasten päivähoidon järjestämisessä yksi, joskaan ei ongelmaton vaihtoehto. Jos kotihoidosta kasaantuu pitkiä aikoja, se vaikuttaa naisten asemaan työmarkkinoilla ja myöhempään eläketurvaan.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei ole kyennyt perhevapaauudistukseen, joten se on seuraavan hallituksen listalla.
Suomea koettelee paikoin työvoimapula. Vaikean ikärakenteen, kestävyysvajeen ja palvelulupausten takia lähivuosikymmeninä tarvitaan jokainen käsipari tekemään työtä, jotta hyvinvointiyhteiskunta pysyy elinvoimaisena.
Tähän sopii huonosti se, että meillä on varaa antaa maahanmuuttajataustaisten naisten ja miesten syrjäytyä koulutuksesta, työelämästä ja yhteiskunnasta.
Kotouttamiseen liittyvät ongelmat kuten huono kielitaito, korkea työttömyys ja syrjäytyminen ovat olleet pitkään tiedossa. Hallitus on jo tehnyt töitä maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja heidän työelämävalmiuksiensa parantamiseksi.
Toimet ovat olleet oikeansuuntaisia, mutta selvästikin riittämättömiä, koska ne eivät ole purreet ongelmakohtiin tämän paremmin. Juoksua on parannettava.