Suomen talous porskuttaa. Hyvä niin.
Kaikkia talouden kiihdytys ei kuitenkaan koske. Töitä ei riitä, tai tekijä ja työ eivät kohtaa. Valtiovalta yrittää pakkosäädöksin saattaa niitä yhteen, kuin käärmettä pyssyyn, kulunutta sanontaa lainaten.
Työelämä on murroksessa (kulumaan päässyt fraasi sekin). Vanhoja töitä ja ammatteja katoaa, uusia tulee tilalle.
Uudet vain tuppaavat olemaan sellaisia, ettei vanhoilla tekijöillä ole niihin asiaa, edes uudelleenkoulutuksen kautta.
Etenkään asiantuntijatehtäviin työmarkkinoilta putoavat eivät kykene.
Uutta työtä syntyy toki myös buumialojen ulkopuolelle, tosin turhan hitaasti. Kyse on pääasiassa erilaisista palveluista. Niiden tekemiseen ei tarvitse hallita rakettitieteitä.
Palveluammattilaisia työskentelee muun muassa vähittäiskaupassa, matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluissa, kiinteistöpalveluissa sekä vartiointialalla. Myös hyvinvointialalle syntyy palvelutöitä.
Suomen talouden tärkeäksi kivijalaksi ja kasvumoottoriksi on noussut jälleen Nokia-romahduksen jälkeen ict-ala (tieto- ja viestintätekniikka). Ict-teollisuuteen on syntynyt työpaikkoja kiihtyvään tahtiin. Ict on tärkeä osa vientiteollisuutta, joka tuo Suomen taloudelle arvonlisää. Vientitulot puolestaan pönkittävät tehokkaasti kotimarkkinoita, rakentamista, teollisuutta ja myös palvelualaa.
Periaatteessa näyttää siis oikein hyvältä.
Kehityksessä piilee kuitenkin sudenkuoppa: osaajapula. Jo nyt lukuisissa ict-yrityksissä painitaan työvoimaongelman kanssa. Pula on lisäksi pahenemassa. Myös ict:n tarpeet muuttuvat nopeasti.
Apuun on huudettu muuntokoulutusta, jolla etenkin korkeakoulututkinnon suorittaneille tarjotaan uutta osaamista ja työsarkaa. Oulun yliopisto on yksi muuntokouluttajista.
On todennäköistä, ettei sekään riitä täyttämään jo nyt tuhansiin yltävää osaajavajetta.
Luultavasti muuntokoulutus houkuttaa ict-töihin miehiä, joita on jo muutenkin valtaosa alan väestä. Kohta kaikki matemaattisesti riittävän kyvykkäät miehet on kuitenkin haravoitu alalle.
Työntekijöitä pyritään houkuttelemaan myös ulkomailta. Sitä varten ollaan muokkaamassa maahanmuuttosäännöksiä.
Mutta kukapa tänne pohjolan perukoille tulisi kärvistelemään, kun on ilmastoltaan ja ihmislaadultaan mukavampiakin paikkoja maailmassa...
Suomella on sentään yksi käyttämätön reservi ict-alaa ajatellen - naiset!
Niin tärkeästä Suomen talouden kulmahampaasta on kyse, että on syytä heittää ilmoille haaste: Naiset, pelastakaa tulevaisuus! Alkakaa koodareiksi. Ei se työtä kummempaa ole, ja palkkakaan ei ole huonoimmasta päästä. Lisäksi töiden kirjo on laaja, on mistä valita.
Matematiikan osaajia on tytöissä vähintään yhtä paljon kuin pojissa, ellei enemmänkin.
Työtä tyttöjen houkuttelemiseksi luonnontieteiden poluille pitää tehostaa.
Samalla sukupuoliorientoituneita ammattikäsitteitä on syytä muutenkin romuttaa. Perinteisille naisvaltaisille sektoreille, kuten hoito- ja opetusalalle, pitää saada enemmän miehiä. Reilu vaihtokauppa!
Jos ammattialojen .tasapainottamisessa. onnistutaan, se on plussaa kansantaloudelle. Se voi auttaa ratkaisevasti työllisyysasteen nostopyrkimyksissä.
Kun talouden rattaat jauhavat entistä enemmän lisäarvoa, siitä riittää muillekin aloille.