Naiset muis­te­le­vat ja muis­ta­vat

Haluamme pitää nämä kolmannetkin Euroopan naisteatterifestivaalit pienimuotoisina, jotta voimme nauttia toisten teatterintekijöiden aikaansaannoksista, painottivat kansainvälisten juhlien järjestäjät Tornion Aseman pihamaalla torstain avajaisissa.

Haluamme pitää nämä kolmannetkin Euroopan naisteatterifestivaalit pienimuotoisina, jotta voimme nauttia toisten teatterintekijöiden aikaansaannoksista, painottivat kansainvälisten juhlien järjestäjät Tornion Aseman pihamaalla torstain avajaisissa.

Kehotuksella "tanssikaa auringolle" julistettiin festivaali avatuksi sekä teatterilaiset ja yleisö tervetulleiksi.

Seitsemällä kielellä pidetyssä avajaistilaisuudessa esiintyi myös pellolainen Meän Suota -teatteri esityksellään Tyttö ja Pappa.



Päivänpolitiikkaa parrasvaloissa


Muistoihin käy kiinni Åbo Svenska TeaterinMartin Shermanin näytelmällä Rose. Siinä 80-vuotias, kolmesti leskeksi jäänyt ukrainanjuutalainen, Varsovat ja Miami Beachit läpi käynyt Rose kertoo elämäänsä.

Omiakin juuriaan näytelmän avulla etsinyt näyttelijä Janina Berman tekee mielettömän suorituksen. Hän esittää kahden tunnin monologin, jonka aikana levoton maailman kansalainen ajautuu maailmasta toiseen.

Ironia ja satiiri selviytymiskeinoinaan vanha Rose on jäänyt ainoaksi. Ainoaksi, joka suree kuolleitaan: 3-vuotiasta Esteriään euroopanjuutalaisten hävityksessä ja 8-vuotiasta arabinaapurin Nooraa, siirtokuntien Länsirannalla.

Juutalainen tilinteko on traagista, mutta Rosen kaltaisissa on toivoa.

Sattumalta Rose tulikin festivaaleilla hyvin ajankohtaiseksi, kun monelle pyhässä maassa ollaan taas järjestämässä uusia rajoja ja ihmisten elinmahdollisuuksia.



Vahvat pohjoiset kotimaiset


Torstai olikin vahvan kotimaisen naisteatterin päivä. Teatteri-Asemalla aloitettiin Maya Tångeberg-Grischin ohjauksella Isä isä.

Näytelmä kertoo kappaleen kulttuurihistoriaa rautatieläisyydestä. Samalla se on kemiläisen näyttelijä ja käsikirjoittaja Marketta Airon teatterinsa off-tuotantona tekemä sukellus oman perheensä historiaan ja isä-suhteeseensa.

Isä eli Eino Airo kuoli tyttären 11-vuotispäivän aattona. Hän ehti kuitenkin jättää Marketta Airoon lähtemättömän jäljen isänä, rautatieläisenä ja esiintyjänä. Näytelmäänsä varten Airo haastatteli myös iisalmelaisia rautatieläisiä.

Isä isä on hyvin henkilökohtainen näytelmä, jossa Airon intiimiys ei kuitenkaan sulje katsojaa ulkopuolelle. Näyttelijä onnistuu erinomaisesti tavoittamaan sen kipeän kaipuun, jossa kaikki toisiin ilmanaloihin lähteneet isät ja äidit kukanenkin haluaisi edes hetkeksi mukaansa tähän päivään.

Oulun kaupunginteatteri toi Tornioon Liisa Toivosen dramatisoiman ja ohjaaman On rakkautes ääretön. Maria Peuran esikoisromaaniin pohjautuva, videokerrontaa ja elävää näyttelemistä yhdistävä monologi tiivistää romaanin tihentynyttä tunnelmaa. Tuula Väänäsen Saara alleviivaa onnistuneesti sanomaa, jossa pohjoisen tragedian keskellä ei ole voittajia eikä häviäjiä. On kehon ja mielen muistoja, ja teitä pahuudesta ulos.



Täysi tohina päällä mutta poisjääneitä on


Euroopan naisteatterifestivaaleilla on täysi tohina päällä. Teatteriväki Euroopasta on purkamassa ja rakentamassa näytäntöjä. Pyörät surraavat valtakuntien väliä.

Tulonsa festivaaleille ovat joutuneet perumaan tshekkiläinen Jitka Otevrelova ja norjalainen Cristiansands Damteater.

Ilmoita asiavirheestä