Ylikiimingin Seolla ei ole löydetty aihetta, josta ei voisi puhua.
Ylikiimingin Seon huoltoasemaparlamentti aloittaa istuntonsa heti aseman auetessa kuudelta aamulla. Jäsenet saapuvat paikalle tiputelle, kuitenkin ennen aamukahdeksaa. Kahvikupin ääressä vietetään aikaa yhdestä kolmeen tuntia, riippuen päivästä ja käsiteltävien asioiden määrästä. Keskiviikkona hiukan ennen kahdeksaa parlamentissa on tavallista hiljaisempaa, vain neljä jäsentä. Pöydässä ihmetellään aamun jäsenkatoa, ja pohditaan, ovatko kaikki kiinni lastenlastensa vahtivuoroissa.
Suurin osa parlamentin jäsenistä on eläkeläisiä, mutta välillä mukaan ehtii myös työssäkäyviä osallistujia. Yksi heistä on Esa Parainen, joka viettää juuri kesälomaansa.
– Normaalisti ehdin mukaan vain viikonloppuisin, kun arkena työmaalla pitää olla jo seitsemältä, hän kertoo.
Ylikiimingissä järjestettävä Tervastiima-viikko puhututtaa parlamenttia. Eilen tiistaina on ollut tervahaudan sytytys ja illalla vielä tanssit. Tervahaudalla oli ollut yllättävän paljon porukkaa, tansseissa taas oli kärsitty miespulasta.
Yleisemmin parlamentin aiheet koskevat miesten harrastuksia tai maailmaa tilaa.
– Me poristaan päivän aiheista, liittyy ne sitten politiikkaan, kalastukseen metsästykseen tai urheiluun, kertoo yhdeksi parlamentin perustajajäseneksi tituleerattu Ville Hiltunen.
Pöydässä on luettu Kesäparlamentti-juttusarjan edellisiä osia ja Ylikiimingissä ihmetelläänkin Haukiputaan parlamentin linjaa olla puhumatta politiikasta.
– Tässä parlamentissa politiikasta poristaan. Ei haittaa vaikka olisi ihan eri puolueista, täällä on äärilaidatkin kavereita, sanoo Tenho Kiljander.
Pöydässä käsiteltyjä asioita ei jaeta ulkopuolisille, Hannu Hietikko vitsailee, että kotiin mennessä ei muka enää muisteta, mistä on puhuttu.
– Jotkut, naiset varsinkin, luulee, että me täällä vaan juorutaan kyläläisten asioita, vaikka tosiasiassa jutellaan ihan muista jutuista, Kiljander kertoo.
Parlamentissa ei ole tilaa huumorintajuttomille
Ylikiimingissä parlamentti ei ole kohdannut aihetta, josta ei voisi puhua. Kaikenlainen vitsailu ja keskinäinen naljailu ovat pöydässä sallittuja. Hiltunen kertoo, että parlamentissa ei voi istua, jos ei kestä kuulla kritiikkiä.
– Tämä ei sovi herkille, vaan itselleen pitää osata nauraa.
Mentaliteetti näkyy miesten käytöksessä ja kuittia lentää puolin jos toisin. Vähän myöhemmin paikalle saapuvan Olavi "Lossari" Koistin kustannuksella ehditään pilailla jo ennen kuin hän on ehtinyt edes astua huoltoaseman ovesta sisään. Lempinimensä Koisti on saanut ammatistaan lossin kuljettajana, jona hän toimi Sanginsuussa ennen eläkettään.
Tapaamiset Seolla aloittavat miesten aamun. Kahvin kanssa saatetaan ottaa lettu tai pannari. Ville Hiltunen kertoo tyytyvänsä aina pelkkään kahviin. Parlamentin kokoonpano on vuosien verralla vakiintunut, eivätkä vieraat juuri uskalla istua ryhmän vakiopöytiin.
– Lehtien lukijat ovat oma porukkansa, he istuvat erillään meistä, Hitunen kuvailee Seon istumajärjestystä.
Lehtiä ei parlamentin pöydässä ehditä juuri lukea. Ajankohtaisia uutisaiheita, kuten edellisillan naisten MM-jalkapallopeliä, kuitenkin puidaan parlamentissa heti tuoreeltaan.
Ylikiimingin alueen tilasta kysyttäessä parlamentti vakavoituu. Kuntaliitoksen jälkeinen aika nähdään Ylikiimingin alamäkenä, eikä Oulun kaupunki saa kiitosta.
– Palvelut katoavat yksi kerrallaan, kun kaupunki vie kaiken, Hiltunen kertoo.
Huoli omasta kylästä kääntyy keskusteluun Kiimingin Halpahallin hinnoista. Pöydässä pohditaan, onko bensan hinta huomioon ottaen halvempaa asioida Kiimingissä, kuin omalla kylällä. Tästä, kuten muistakin aiheista saadaan aikaan kiivas keskustelu.
