Runsaan kuukauden kuluttua pidetään Afganistanissa presidentinvaalit. Myös Suomesta on lähetetty lisää sotilaita vaaleja turvaamaan ja demokratiaa edistämään. Suomen keväällä laatimassa Afganistan-toimintaohjelmassa tavoitetta kuvataan näin:
"Suomen etujen mukaista on osallistua sen torjumiseen, ettei Afganistan palaa taleban-liikkeen tavoittelemiin olosuhteisiin: diktatoriseen ja ihmisoikeuksia polkevaan ääriliikkeen johtamaan hallintoon, köyhyyteen sekä naisten ja tyttöjen aseman mitätöintiin".
Samoihin aikoihin kuin tuo tavoite kirjattiin, Afganistanin presidentti Hamid Karzai ajoi läpi lakia, jonka tulkittiin laillistavan avioliitossa tapahtuvan raiskauksen ja kieltävän vaimoja poistumasta kodistaan ilman aviomiehen suostumusta.
Nousseen kansainvälisen raivon jälkeen nämä shiia-muslimeita koskeneet kohdat poistettiin. Uusi laki on nyt parlamentin käsittelyssä. Senkin sisällöstä liikkuu ristiriitaisia tulkintoja.
Olipa lopullisessa versiossa jäljellä tällaisia järjettömyyksiä tai ei, on hyvä muistaa, että alunperin kyseessä oli juuri presidentti Karzain tukema lakiesitys. Hänen tulkitaan yrittäneen sen avulla saada ääniä elokuun vaaleja varten, mutta kohu pakotti vetäytymään asiassa.
Karzain on ollut määrä edustaa Afganistanin demokratiaa, ja tämä on lopputulos. Vähintä mitä demokratian tukemiseen uhrattujen vuosien ja ihmishenkien jälkeen voi odottaa on, että edes maan lait olisivat sivistyksen tasalla, vaikka maan tavat eivät olisikaan. Muuten ei ole kohta väliä sillä, ovatko talebanit takaisin vallassa vai vuorilla. Naisten asema ei voi olla politiikan pelinappula Afganistanissakaan.