Makea maistuu suomalaisille. Naiset ja lapset ahmivat sokeria enemmän kuin Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee. Miehet pysyvät ruodussa.
Sokerista saisi tulla korkeintaan kymmenen prosenttia päivän kokonaisenergiasta. Naiset saavat 10,5 prosenttia energiasta sokerista, kun taas miehillä osuus jää 9,7 prosenttiin.
Lasten sokerinsyönti huolestuttaa ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläistä enemmän kuin aikuisten. Lapset saavat keskimäärin 13 prosenttia energiasta sokerista.
Lapset nauttivat lisätyn sokerinsa pääosin mehuista, jogurteista, hapanmaitovalmisteista, karkeista ja jäätelöstä. Jo kolmivuotiaat popsivat herkkuja enemmän kuin viranomaiset suosittelevat.
"Nuorilla varsinkin makeisten ja limsojen käyttö on lisääntynyt. Ruokakulttuurimme on muuttunut. Arki- ja juhlaruuan raja on hämärtynyt, ja herkkuvalikoima kaupoissa on kasvanut", Eija Orreveteläinen sanoo.
Päiväkotilapset syövät arkisin terveellisemmin kuin kotona hoidettavat, mutta viikonloppuisin makeisten kulutus kasvaa heilläkin.
"Vanhemmat eivät ehkä piittaa asiasta, kun he ovat itsekin kasvaneet karkkikulttuuriin", Orreveteläinen jatkaa.
Sokerin haitat tunnetaan hyvin. Sokeria sisältävät herkut vievät tilaa oikealta ruualta, jolloin myös vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti pienenee ja kokonaisravitsemus kärsii.
"Jos lapsi syö 400 gramman karkkipussin, siitä tulee jo 1400 kilokaloria. Se on noin 70 prosenttia 10-vuotiaan päivittäisestä energian tarpeesta", Orreveteläinen muistuttaa.
Hän pitää sokerijuomia vielä haitallisempina kuin ruokia, koska neste ei tuo kylläisyyden tunnetta.
Sokeri myös reikiinnyttää hampaita, ja sen runsas käyttö nostaa veren triglyseridiarvoja.
Naisten kuuluisa sokerinhimo on ravitsemusterapeutin mukaan yhteydessä kokonaisravitsemustilanteeseen.
"Monet naiset kuittaavat lounaan vihersalaatilla, johon ei tule edes öljypohjaista salaatinkastiketta, eivätkä he käytä maitoa tai leipää. Ateria jää ravintosisällöltään köyhäksi. Silloin elimistö huutaa iltapäivällä sokeria, koska herkuista energiaa ja lisävirtaa saa nopeasti", Orreveteläinen kertoo.
Paljon sokeria käyttävät syövät muutenkin muita huonommin. He eivät saa riittävästi täysipainoista ruokaa, vaan suosivat välipaloja. Jos elimistö saa tarpeeksi tärkeitä ravintoaineita, sokerinhimo vähenee.
Sokerikoukusta pääsee irti, kun säännöllistää ateriarytmin ja lisää täysjyväviljan, kasvisten ja marjojen käyttöä.
"Pääaterian päätteeksi voi nauttia makean jälkiruuan, kuten hedelmän tai marjan. Jälkiruoka voi estää napostelua aterioiden välillä."
Liian ehdoton ravitsemusterapeuttikaan ei ole sokeria kohtaan. "Jos syö monipuolisesti, ruokavalioon voi kuulua kohtuullisesti myös sokeria. Pieni pulla päivässä on ihan okei."
Sokeri nostaa nopeasti verensokeria, eli joskus hätätilanteessa se voi olla myös hyvä apu.
Sokeria ja keinotekoisia makeutusaineita Orreveteläinen ei aseta paremmuusjärjestykseen kohtuukäytössä.