Naiset ha­lua­vat taas mar­toik­si

Marttayhdistykset ovat saaneet Pohjois-Pohjanmaalla lisää jäseniä vuodesta 1997 lähtien, vaikka valtakunnallisesti jäsenmäärä on laskenut jatkuvasti 1970-luvun lopusta. Viime vuonna kasvu alkoi näkyä jo muuallakin Suomessa, kertoo toiminnanjohtaja Tuija Biskop Pohjois-Pohjanmaan Marttapiiriliitosta.

Yhteys sukupolvien välillä. Karjasillan Marttoihin on liittynyt äskettäin monta uutta jäsentä, iloitsevat puheenjohtaja Anitta Kolehmainen (vas.) ja hänen vieressään istuva Hilkka Rantasuomela. Sanna-Kaisa Koppelosta tuli martta viime vuonna ja hän houkutteli mukaan myös äitinsä Marja-Leena Koppelon.
Yhteys sukupolvien välillä. Karjasillan Marttoihin on liittynyt äskettäin monta uutta jäsentä, iloitsevat puheenjohtaja Anitta Kolehmainen (vas.) ja hänen vieressään istuva Hilkka Rantasuomela. Sanna-Kaisa Koppelosta tuli martta viime vuonna ja hän houkutteli mukaan myös äitinsä Marja-Leena Koppelon.
Kuva: Risto Rasila

Marttayhdistykset ovat saaneet Pohjois-Pohjanmaalla lisää jäseniä vuodesta 1997 lähtien, vaikka valtakunnallisesti jäsenmäärä on laskenut jatkuvasti 1970-luvun lopusta. Viime vuonna kasvu alkoi näkyä jo muuallakin Suomessa, kertoo toiminnanjohtaja Tuija Biskop Pohjois-Pohjanmaan Marttapiiriliitosta.

Nuoret naiset ovat kiinnostuneet marttojen toiminnasta aktiivisen tiedottamisen ja kotitaloustyön arvostuksen nousun ansiosta. Myös yhdessä olemisen ja tekemisen halu on kasvattanut viime vuosina monenlaisten ryhmien suosiota. Pohjois-Pohjanmaalla uusia marttayhdistyksiä on perustettu muun muassa Kalajoelle, Alavieskaan ja Oulun Peltolaan.

Martat ovat kuitenkin vielä kaukana 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun jäsenmääristä Pohjois-Pohjanmaallakin. Jäseniä oli 1 847 vuonna 1983 ja viime vuonna 1 309. Koko maassa oli parhaimmillaan lähes 100 000 marttaa, mutta viime vuonna enää noin 65 000.

Oululainen Sanna-Kaisa Koppelo liittyi Karjasillan Marttoihin reilu vuosi sitten. Kahden pienen lapsen äiti osallistui ensin marttojen järjestämälle Kotirumba rullaamaan -kurssille ja halusi hyvien kokemusten innostamana jatkaa kokoontumisia yhdistyksessä joka toinen viikko. Tänä vuonna hänet valittiin sen hallitukseen.

Sanna-Kaisa sai houkuteltua marttoihin myös kaksi ystäväänsä ja äitinsä Marja-Leena Koppelon. Tämä oli jäänyt juuri eläkkeelle ja kiinnostui, kun tytär kehui monipuolista toimintaa ja mukavaa porukkaa.

"Maalaistalon tyttönä olen aina ollut kova tekemään käsitöitä, harrastamaan puutarhanhoitoa ja muuta käsillä tekemistä", Marja-Leena Koppelo kertoo.

Kotitalous oli Sanna-Kaisa Koppelon lempiaine yläasteella. "Olen aina tykännyt kokkaamisesta, siivoamisesta en niinkään", hän nauraa.

Martaksi ryhtyvän ei tarvitse olla mikään mestari kaikissa kodinpitoon liittyvissä töissä. "Minä esimerkiksi en ole yhtään viherpeukalo", tunnustaa Anitta Kolehmainen, joka on kolmatta vuotta Karjasillan Marttojen puheenjohtajana. Siivoamiseen hän on sen sijaan saanut oppia Oulun palvelualan opistossa, jossa hän on käynyt kohta vuoden aikuisten talouskoulua työn ohessa. Tietojaan ja taitojaan hän voi jakaa jossain vaiheessa muillekin martoille ja saada itse vinkkejä pihan kaunistamiseksi.



Kännykkämartta
pitää ajan tasalla


Marttajärjestö on perustettu vuonna 1899. Sen tärkein tehtävä on edelleen kotien hyvinvoinnin edistäminen. Se tuottaa ajankohtaisia neuvontapalveluja ja opettaa selviämään arjesta rajallisin resurssein. Martat korostavat käden taitojen, säästäväisyyden, kestävän kehityksen ja hyvien tapojen arvostamista.

Karjasillan Martat kokoontuvat Raksilassa sijaitsevassa palvelualan opistossa, joka on marttojen ylläpitämä koulu. Hyvissä tiloissa voidaan leipoa ja laittaa ruokaa, järjestää kursseja ja tuote-esittelyjä, kahvitella ja seurustella. Välillä käydään yritysvierailulla kuten pari viikkoa sitten Uudessa Muodissa, jossa tutustuttiin kevättrendeihin.

Yhdistykseen kuuluu 29 naista, joista noin 15 osallistuu kokouksiin aktiivisesti. Suurin osa kohta 50 vuotta täyttävän yhdistyksen jäsenistä on eläkeikäisiä, mutta kolmikymppisiä on joukossa jo puolenkymmentä. Heille on tärkeää kuulla kertomuksia ajasta, jolloin vanhemman sukupolven lapset olivat pieniä ja saada arkea helpottavia neuvoja kokeneilta taloudenpitäjiltä.

Hilkka Rantasuomela liittyi mukaan jo 25 vuotta sitten. Niin hänelle kuin Anitta Kolehmaisellekin marttana olo on ylpeyden aihe. He ovat mielellään marttoja kaikkialla missä toimivat. "On sivistävää kuulua johonkin", Hilkka Rantasuomela tiivistää.

Martat ovat hyvin kiinni nykyhetkessä. Uutta on muun muassa kännykkämarttojen koulutus Marttalassa Oulun keskustassa. Soneran kouluttaja käy neljän päivän ajan opettamassa muutamille martoille, mitä kaikkea heidän kännyköistään löytyy, jotta nämä voivat viedä tietoa eteenpäin.

Muutamia marttejakin toiminnassa on mukana, mutta kovin hanakasti kotitöitä tekevät miehet eivät ole yhdistyksiin liittymässä. Anitta Kolehmainen suosittelee, että miehet tilaisivat martoilta kursseja, joilla saisivat haluamaansa oppia. Karjasillan Martoissa on suunniteltu makkaraillan järjestämistä miehille, etteivät nämä erehtyisi pitämään marttailtoja salaseuran kokouksina.

Ilmoita asiavirheestä