Naisten määrä pelastusalan päällystötehtävissä kasvaa lähivuosina. Pelastusopiston palopäällystön koulutusohjelman pääsyvaatimuksista poistettiin pari vuotta sitten vaatimus pelastajatutkinnosta, jolloin naisopiskelijoiden määrä kasvoi.
Tällä hetkellä palopäällystön tutkintoa suorittaa kahdeksan naista ja tänä keväänä koulutusohjelmaan valittiin kaksi naista.
- Meillä tulee hyvin lyhyen ajan kuluessa paljon naisia päällystöön ja sillä on takuulla merkitystä, sillä naiset päätyvät vaikutusvaltaisiin asemiin pelastuslaitoksissa, uskoo Pelastusopiston rehtori Reijo Tolppi.
Tolpin mukaan 22 aluepelastuslaitoksessa on päällystötason virkoja noin tuhat, joissa toimii jo nelisenkymmentä naista. Yhtä, Jokilaaksojen pelastuslaitosta, johtaa nainen.
- Päällystötason koulutus antaa mahdollisuuden toimia kaikissa pelastuslaitosten päällystötason tehtävissä, kuten esimerkiksi pelastusjohtajana, palopäällikkönä tai palotarkastajana, kertoo Tolppi.
Miehistössä vähän naisia
Sen sijaan palomiehen koulutukseen naiset eivät hakeudu. Vain neljä naista on suorittanut pelastajatutkinnon Pelastusopistolla ja yksi nainen on valmistunut Helsingin pelastuskoulusta palomies-sairaankuljettajaksi. Helsingin pelastuskoulu kouluttaa palomiehiä vain Helsingin pelastuslaitoksen tarpeisiin.
- Fyysiset testimme ovat keskimääräiselle naiselle tekemätön paikka ja oletan, että niitä pidetään vielä vaativampina kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Ei tarvitse olla aktiiviurheilijataustaa, että ne selvittää, sanoo Tolppi.
Myös Helsingin pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen pitää fyysisiä testejä naisten kompastuskivenä.
- Joka vuosi arviolta 4-5 naista käy fyysisissä testeissä, mutta he eivät pääse niistä läpi.
Fyysisissä testeissä mitataan vatsan, ylävartalon ja jalkojen lihasten kestävyys. Hyväkuntoisimmat pääsevät jatkamaan pääsykokeita Cooperin testillä, 200 metrin uintitestillä sekä korkean paikan ja suljetun paikan kammoa mittaavilla testeillä.
Fyysiset testit ovat naisille ja miehille samat molemmissa oppilaitoksissa.
- Olemme moneen kertaan harkinneet, pitäisikö meidän tehdä naisille ja miehille erilaiset fyysiset testit, kuten esimerkiksi poliisikoulussa. Palokunnissa elää kuitenkin voimakkaasti monitaitopelastaja-ajattelu, jonka mukaan pelastajan täytyy osata tehdä kaikkea ambulanssin ajamisesta savusukeltajan hommiin, kertoo Tolppi.
Tolpin mukaan Ruotsissa on hiljattain muutettu fyysisiä testejä, jotta naiset hakeutuisivat aktiivisemmin palomiesten tehtäviin.
Oulun läänin pelastusylitarkastajan Pentti Kurttilan mukaan naisille riittäisi tehtäviä paloasemilla.
- Naiset soveltuvat hyvin esimerkiksi ensivastetoimintaan ja palojen sammutustehtäviin. Raskaimmat työt kuten savusukeltaminen ovat sitten asia erikseen. Naisia kaivattaisiin kuitenkin hommiin mukaan, aivan kuten he toimivat melko aktiivisesti puolivakinaisissa palokunnissa ja vapaapalokunnissa, toteaa Kurttila. Työtilanne hyvä
Pelastusalalla on tällä hetkellä hyvä työtilanne.
- Selvitimme helmikuussa, että pelastuslaitoksista eläköityy lähivuosina niin paljon palomiehiä, ettemme pysty vastaamaan haasteeseen, sanoo Tolppi.
Pelastusopistosta valmistuu vuosittain noin 120 palomiestä. Opiskelijamäärää on nostettu lähes puolella viimeisen kolmen vuoden aikana, ja pelastusalan tutkintojen hakijamäärissä on tehty uusia hakijaennätyksiä.
- Jo nyt elokuussa jää moni palomies eläkkeelle. Sympatisoin todella palolaitoksia, sillä niille tulee vaikeuksia täyttää tyhjät aukot ammattitaitoisella väellä, sanoo Tolppi.