Nuoret: Valkean ke­sä­ka­tu on nuorten mie­les­tä tur­val­li­nen, vaikka siellä ta­pah­tuu ikä­viä­kin asioita

Pääkirjoitus

Naiset eivät akuutti ongelma

Asevelvollisuuden laajentamisella naisiin ei ole periaatteessa esteitä. Sukupuolineutraalin asevelvollisuuden sijaan puolustusvoimilla on kuitenkin juuri nyt muita polttavia ongelmia.

Niukka enemmistö suomalaisista on valmiita asettamaan naisille nykyistä laajempia velvollisuuksia maanpuolustuksessa.

Kuitenkin vain reilu kymmenes haluaa laajentaa yleisen asevelvollisuuden koskemaan naisia. Taloustutkimuksen tuoreessa mielipidemittauksessa 39 prosenttia sen sijaan velvoittaisi naiset aseettomaan kansalaispalveluun.

Saman verran on tosin sitä mieltä, että asevelvollisuus ei edelleenkään kuulu naisille.

Asepalveluksen ulottaminen naisiin on periaatteessa mahdollista, vaikka suuria muutospaineita ei juuri nyt ole ilmassa. Tasa-arvon kannalta on kiistatta ongelma, että yleinen asevelvollisuus ei ole sukupuolineutraali, vaan koskee vain miehiä.

Pelkästään naisille suunnattu kansalaispalvelu ei poistaisi epätasa-arvoa, vaan loisi uuden ongelman.

Maanpuolustuksen kevytversiossakin perusteena olisi edelleen sukupuoli.

Vapaaehtoinen asepalvelus on ollut naisille mahdollista vuodesta 1995. Mitään ryntäystä ei ole koettu, vaan asepalvelukseen hakeutuneiden naisten määrä on pysytellyt puolen tuhannen molemmin puolin.

Armeija on edelleen varsin miehinen paikka, eikä armeijan ole tarvinnut mukautua naisten tarpeisiin.

Sukupuolineutraali palvelus toisi tähän väistämättä muutoksia.

Sitä odotellessa naisten kannattaa joka tapauksessa hyödyntää puolustusvoimia nykyistä enemmän ja suorittaa edes lyhyt asepalvelus välivuoden täytteenä. Fyysisistä ja teknisistä taidoista, joukkuehengestä ja johtajakoulutuksesta olisi kiistatta etua naisille.

Norjassa siirrytään vuonna 2015 sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen, ja kutsunnat ulotetaan myös naisiin.

Valikoivassa asevelvollisuudessa norjalaismiehistä vain 30 prosenttia on tähänkään asti suorittanut asepalveluksen. Ikäluokkien pienentyessä paineet sukupuolineutraalia asevelvollisuutta kohtaan ymmärrettävästi kasvavat.

Suomessa asiaa ei ole koettu ajankohtaiseksi, sillä puolustusvoimat ei kärsi miespulasta. Edelleen lähes 80 prosenttia suomalaismiehistä on käynyt armeijan 30 ikävuoteen mennessä.

Puolustusvoimien nykyisessä rahapulassa ei yksinkertaisesti ole mahdollista kasvattaa alokasmäärää nopealla aikataululla. Sen lisäksi asevelvollisuuden ulottamisesta naisiin ei ole käyty kunnon kansalaiskeskustelua eikä tehty vaikutusten arviointia.

Puolustusvoimien todelliset ja akuutit ongelmat ovat muualla kuin sukupuolineutraalissa asevelvollisuudessa.

Puolustukselle asetetut tavoitteet ja käytettävissä olevat resurssit ovat räikeässä ristiriidassa keskenään. Jo pelkästään puolustusvoimien materiaalihankinnat nielevät lähivuosina runsaasti rahaa.

Sotilasliittoihin kuulumattomana maana Suomi varautuu torjumaan sotilaallisia uhkia ilman ulkopuolista tukea.

Puolustusvoimille annetut resurssit eivät kuitenkaan tue tavoitetta, eikä Nato-jäsenyydestä saa puhua. Päätä ei loputtomiin voi pitää pensaassa ja tuudittautua sen varaan, että mitään pahaa ei tapahdu.