Naiset pitävät yleensä suurimpana terveysuhkanaan syöpää. Todellisuudessa sydän- ja verisuonisairaudet ovat naisten kuolinsyynä paljon yleisempiä kuin kaikki syövät yhteensä.
Pitkään on luultu, että naiset ovat miehiä paremmin suojassa valtimotaudeilta. Elämänsä alkupuolella näin vielä onkin, mutta erot alkavat kuroutua umpeen vaihdevuosi-iässä. Sen jälkeen estrogeenin antama suoja pienenee asteittain.
Valtimotaudit ovat sekä miesten että naisten yleisin kuolemansyy Suomessa. Joka vuosi valtimotauteihin kuolee Suomessa yli 10 000 naista, joka on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin kuolemat kaikkiin syöpiin yhteensä. Sepelvaltimotautiin kuolee vuosittain noin 6000 naista ja rintasyöpään 800.
"Naiset kuitenkin sairastuvat valtimotauteihin eri tavalla kuin miehet. Heillä taudin oireet ovat usein salakavalia ja epämääräisiä. Myös sairauden kulku on arvaamattomampi", toteaa Keski-Pohjanmaan sydänpiirin toiminnanjohtaja Raija Keski-Sämpi.
Nainen saattaa tuntea itsensä väsyneeksi ja uupuneeksi. Entinen energisyys hiipuu eikä fyysinen suorituskyky ole en-tisellään.
Arkisten askareiden hoitaminen, portaiden nouseminen ja siivoaminen tuntuvat raskaammilta kuin ennen, vanha lenkkipolku turhan mäkiseltä ja jopa lakanoiden vaihtamisessa väsähtää.
Kädet väsyvät käsitöitä tehdessä, kukkia hoitaessa, ikkunoita pestessä tai ylipäätään töissä, joissa käsiä joutuu pitämään koholla.
Raija Keski-Sämpi neuvoo kiinnittämään huomiota tällaisiin oireisiin.
"Naisella valtimotautiin ei välttämättä liity rintakipuja, jotka ajaisivat soittamaan 112:een. Epämääräisten oireiden takia taudin havaitseminen voi olla hankalaa ja viivästyttää diagnoosia ja hoitoa."
"Edes lääkärit eivät välttämättä heti hoksaa, mistä naisen oireissa on kysymys. Ne saatetaan tulkita vaihdevuosiin, stressiin, elämäntilanteeseen tai kiireeseen liittyviksi", Keski-Sämpi huomauttaa.
Naisilla sairaus kehittyy usein myös hitaammin ja pidemmän ajan kuluessa kuin miehillä. Sairastumisikä on kymmenkunta vuotta korkeampi kuin miesten.
"Naisen kannattaa tarkkailla verenpaine- ja kolesteroliarvojaan sekä tiedostaa mahdollinen sukurasitus. Sydänsairaudet kulkevat usein suvussa", Keski-Sämpi muistuttaa.
"Etenkin, jos vanhemmat tai jompikumpi vanhemmista on sairastunut sydän- ja verisuonitauteihin kovin nuorena, saattaa omakin riski olla kohonnut. Perimällä on merkitystä valtimotautien syntyyn, mutta olivat geenit mitkä hyvänsä, jokainen voi tehdä paljon riskien vähentämiseksi."
Sydämen terveyttä uhkaavat myös vanhat tutut riskit eli tupakointi, ylipaino, stressi, masennus ja huono fyysinen kunto.
Naiset huolehtivat usein huomattavasti enemmän muista kuin itsestään. He ajattelevat enemmän sydämellään kuin omaa sydäntään.
Raija Keski-Sämpi neuvoo naisia kaiken kiireenkin keskellä kiinnittämään huomiota välillä omaan hyvinvointiinsa ja huolehtimaan myös omasta sydämestään.
"Välillä pitää ottaa aikaa itselleen, antaa kotitöiden olla ja lukea vaikka hyvää kirjaa. Pitää opetella sanomaan ei ja pyrkiä välttämään ylimääräistä stressiä. Joka paikkaan ei tarvitse ehtiä eikä kaikkea tehdä itse."
Raija Keski-Sämpi kehottaa naisia myös liikkumaan. Kaikki liikunta tekee hyvää. Myös hyötyliikuntaa kannattaa lisätä.
Marja- ja sieniaikaan voi lähteä syksyiseen metsään korin kanssa tai ilman ja nauttia luonnosta, kiireettömyydestä ja ulkoilmasta.
Sydänliitto pyrkii NaisenSydän-ohjelmalla kannustamaan naisia kiinnittämään huomiota oman sydämensä hyvinvointiin.
PuNainen-kampanja on osa ohjelmaa, ja se on suunnattu erityisesti nuorille työikäisille naisille, jotka elävät elämän ruuhkavuosia. PuNainen pyrkii avaamaan ovea oravanpyörästä naisen omatahtoisempaan elämään ja luopumaan "sitten kun" -ajattelusta.
Ruuhkavuosiaan elävä nainen pyrkii usein lisäämään voimavarojaan, jotta pystyisi hoitamaan entistä paremmin työn, kodin, perheen, ystävyyssuhteensa ja harrastuksensa.
Naisia rohkaistaan pysähtymään hetkeksi ja tarkastelemaan elämää terveen tulevaisuuden kannalta jo nyt.