Helsinki Naisten osuus kansanedustajaehdokkaista on pyörinyt 40 prosentin tuntumassa 1990-luvun alusta lähtien. Tulevat vaalit eivät linjasta poikkea. Naisia on 39,8 prosenttia ehdokkaista.
Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja Päivi Varpasuo on huolestunut eduskunnan naisedustajavajeesta.
- Alueelliset kiintiöt on jo määrätty. Automaattisesti pitäisi turvata myös, että molempia sukupuolia edustetaan samassa suhteessa. Puolta kansaa pitää edustaa myös puolet ehdokkaista, painotti Varpasuo.
Varpasuon mukaan puolueiden tulisi sitoutua siihen, että joka toinen ehdokkaista olisi nainen. Näin on Ruotsissa tehty. Varpasuo arvosteleekin Suomen yli-ihannointia tasa-arvon mallimaana. Monissa asioissa meidät on jo ohitettu.
- Kyse ei ole siitä, että suomalaiset naiset eivät halua lähteä politiikkaan. Naisia tukevia rakenteita ja järjestöjä tulisi kehittää. Näin heitä rohkaistaisiin mukaan politiikkaan, sanoi Varpasuo.
Parantamisen varaa löytyy
Alueellisia ja puolueellisia eroja on. Keski-Suomen vaalipiirissä naisia on eniten, 44,7 prosenttia. Pienimmäksi osuus jää Hämeessä, jossa naisehdokkaita on 35,3 prosenttia. Puolueista naisvaltaisin on vihreät, joiden ehdokkaista 52,2 prosenttia on naisia. SDP:n ehdokkaista naisia on 48 prosenttia. Keskustalta naisehdokkaita löytyy 41,5 prosenttia ja kokoomukselta 49,1 prosenttia kaikista ehdokkaista.
- Huolestuttava merkki oli nuorten ehdokkaiden vaalikeskustelu TV:ssä, jossa puolueiden edustajat olivat yhtä lukuunottamatta miehiä, murehti Varpasuo.
Ainoa nainen nuorten vaalikeskustelussa oli RKP:n Linda Lindholm.
Demokraattisuus ja tasa-arvo saavutetaan Varpasuon mielestä vasta, kun miehiä ja naisia on eduskunnassa yhtä paljon. Hän muistutti myös, kuinka tärkeää naisten osallistuminen on koko yhteiskunnan hyvinvoinnille.
Naiset aktiivisia äänestäjiä
Suomalaisnaiset pääsivät vaaliuurnille jo vuonna 1906, ensimmäisenä koko Euroopassa. Vuosisadan alussa naisten äänestysinto oli vaisuhkoa nykytilaan verrattuna. Miesten ja naisten aktiivisuuden ero oli kymmenisen prosenttia. Viime vuosikymmeninä tilanne on muuttunut. Naisten äänestysaktiivisuus on ollut muutamaa prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten. Vuonna 1994 presidentinvaaleissa ero oli suurimmillaan, jolloin naisten äänestysaktiivisuus oli lähes neljä prosenttia korkeampi kuin miesten.
Naisten aktivoituminen ei ole samassa suhteessa lisännyt heidän vaalimenestystään. Eniten naiskansanedustajia valittiin vuoden 1991 vaaleissa, mutta tuolloinkin naisten osuus kansanedustajista oli vain 38,5 prosenttia.
Naiskansanedustajien määrä kasvoi vuodesta 1966 vuoteen 1991 saakka. Vuoden 1995 vaaleissa naisten osuus väheni, mutta viime vaaleissa määrä kääntyi taas kasvuun. 74 naista valittiin tuolloin eduskuntaan.