Tänään perjantaina ensi-iltaan tuleva Kuulustelu on Jörn Donnerin, 76, paluu suomalaiseen elokuvaan. Mutta jos Donnerilta itseltään asiaa kysyy, hän ei ollut koskaan poissa.
"Minulla ei vain ollut mitään järkevää sanottavaa. Tapaani ei kuulu tehdä elokuvia sen takia, että saisin nyhdettyä apurahoja Elokuvasäätiöltä. Enkä toitota elokuvieni tekoa vuosia etukäteen lehdistössä, vain jotta joku keksisi vetäistä töpselin irti rahoituksen osalta", hän tokaisee lakoniseen, donnermaiseen tapaansa.
"Naisdesantti Kerttu Nuortevan (1912-1963) tapaus oli jo minulle ennestään tuttu. Pidin sitä tavattoman kiintoisana. Kertun luontainen kaksinaamaisuus soveltui minusta erinomaisesti valkokankaalle."
"Lojaalisuus ja isänmaallisuus, tai tässä tapauksessa pikemminkin niiden räikeä puute, olivat isoja teemoja jotka askarruttivat minua elokuvantekijänä. Samoin rikos ja rangaistus sekä raastava syyllisyydentunto, jota tunsivat sekä Kerttu että hänen pitkäaikainen kuulustelijansa Paavo Kastari."
Syvimpiä tuntoja
Donner ei säästele kehuja koskien pääosanesittäjä Minna Haapkylää, joka tekee kommunistidesanttina yhden tähänastisen uransa parhaista roolitöistä.
Henkilökeskeinen ohjaus antoi Haapkylälle oivallisen tilaisuuden etsiä syvimpiä tuntojaan näyttelijänä, repiä Kertun tunteet vereslihalle suoraan kameran armottoman silmän edessä.
"Näyttelijöiden suhteen homma oli hyvin yksinkertainen. Valitsin heidät kaikki pitkällisen mietinnän seurauksena. Mutta en olisi suostunut tekemään Kuulustelua ilman Minna Haapkylää. Näyttelijätaitojensa ohella Haapkylä on lähes tismalleen samannäköinen kuin oikea Nuorteva oli", Donner arvioi.
Kamera ei kikkaile
Donner ei anna kameran kikkailla turhia Kuulustelussa; se tuskin edes liikkuu pitkien vuoropuhelujen aikana.
Näin ollen keskeisten roolien näyttelijät (Haapkylä, Lauri Nurkse, Hannu-Pekka Björkman, Marcus Groth) saivat tilaisuuden panna osaamisensa suhteen kaiken peliin.
"Keskustelimme huolella pääkuvaajani Pirjo Honkasalon kanssa elokuvan visuaalisesta ilmeestä. Meidän oli helpompaa kehittää juuri oikeanlainen kuvaustyyli, koska kaikki sisäkohtaukset filmattiin kaikessa rauhassa Helsingin Herttoniemen Angel Filmsin studioilla", Donner sanoo.
"Minä en koskaan hätiköi kuvauksissa ennen kuin saan haluamani. Pirjo kehitti valon linjaukselle juuri oikeanlaisen ilmeen. Halusimme kuvauksen ilmentävän elokuvassa nähtävää psykologista sodankäyntiä."
"Rintaman takaiset tapahtumat kiehtovat minua suuresti historiallisessa mielessä. Tietysti ne muokkasivat myös omalta osaltaan Suomen kohtaloa. Toisesta maailmansodasta löytyy vielä paljon aiheita, jotka soveltuvat elokuvan kieleen, jos vain näkee tarpeeksi vaivaa lopputuloksen suhteen."