Turunseudun käräjäoikeus on tuominnut työturvallisuusrikoksesta toimitusjohtajan, jonka nöyryyttävät johtamismenetelmät ajoivat kaksi naisalaista sairauslomalle ahdistuksen, masennuksen ja muiden psyykkisten oireiden takia.
Toimitusjohtaja suosi työnjohdossaan erityisesti kahdenkeskisiä puhutteluja, jotka olivat naisten mukaan silkkaa yksipuolista raivoamista, syyttämistä ja uhkailua. Usein he poistuivat puhutteluista itkien.
Käräjäoikeuden mukaan puhuttelut olivat niin ahdistavia, että ne kuormittivat naisten henkistä terveyttä ja vähitellen sairastuttivat heidät.
Asiattomat puhuttelut käyvät teknisen alan suunnittelutoimistoa johtavalle 54-vuotiaalle miehelle kalliiksi, sillä käräjäoikeus tuomitsi hänet 40 päiväsakkoon eli maksamaan 1 640 euroa sakkoja.
Lisäksi hän joutuu korvaamaan naisten oikeudenkäyntikuluja 20 554 eurolla.
Naiset ja heidän sairauspäivärahojaan maksamaan joutunut Kansaneläkelaitos esittivät miehelle myös yhteensä yli 132 000 euron korvausvaatimukset ansionmenetyksistä, kivusta ja särystä, henkisistä kärsimyksistä sekä erilaisista kuluista.
Oikeus kuitenkin päätti, että vahingonkorvausvaatimukset käsitellään erillisessä oikeudenkäynnissä.
Toinen sai potkut, toinen lähti itse
Toimitusjohtaja oli myös yhtiön työsuojelupäällikkö. Hänen mielivaltansa kohteeksi joutuivat yhtiöön vuonna 1999 toimistotöihin menneet kaksi naista.
Työnantaja irtisanoi toisen heistä syksyllä 2000 ja toinen purki itse työsuhteensa keväällä 2001 sairastuttuaan jo pahoin.
Vakavammin sairastunut nainen kertoi oikeudessa toimitusjohtajan soittaneen hänelle sairausloman aikana haukkuakseen kiroillen, että hänen sairastamisensa käy firmalle kalliiksi.
Kaksi tuntia sairauslomalta palaamisen jälkeen johtaja naisen kertoman mukaan kutsui hänet puhutteluun, jonka teema oli sama.
Oikeudessa kuultiin todistajina yrityksen muita työntekijöitä, joista osa vahvisti naisten kertomukset ja kuvaili myös toimitusjohtajan yleisestä suhtautumista naisiin.
Osa todistaneista naistyöntekijöistä kertoi joutuneensa itsekin vihamielisten tai epämiellyttävien puhuttelujen kohteeksi.
Osa työntekijöistä ei puolestaan ollut havainnut asiattomuuksia ja piti toimitusjohtajaa hyvänä tyyppinä.
Jotkut kertoivat saaneensa vaikutelman, että ongelmia aiheuttivat eräät toimitusjohtajaan kielteisesti suhtautuneet naiset eikä suinkaan johtaja itse.
Toimitusjohtaja kiisti syytteet ja vakuutti puhuttelujen olleen asiallisia. Hän katsoi kohdelleensa alaisiaan tasapuolisesti ja olevansa jopa liian läheinen näiden kanssa.
Ongelmia aiheuttivat lähinnä jotkut kielteistä ilmapiiriä luoneet työntekijät.
Työilmapiiri alkoi johtajan mukaan parantua keväällä 2001, kun vanhat naistyöntekijät lähtivät yhtiöstä.
Käräjäoikeus piti naisten kertomaa tukeneita todistajia uskottavina. Käräjäoikeus huomioi myös, että aiemmin terveet naiset sairastuivat jo 1-1,5 vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta.
Todistajana kuullun psykiatrian erikoislääkärin kertomus osoitti, että sairastumiset olivat ainakin osittain seurausta naisten kokemasta kohtelusta.
Tuomion mukaan toimitusjohtajan menettely oli tahallista, koska hänen täytyi ymmärtää, että puhuttelut voivat vaarantaa työntekijöiden henkisen terveyden.
Vaikka alaiset olisivatkin levittäneet kielteistä työilmapiiriä johtajan väittämin tavoin, tällä ei ollut oikeutta ylittää työntekijöiden kohtelun tavanomaisia rajoja.