Akateemikko Kustaa Vilkunalla oli ruoka mennä väärään kurkkuun Oulun kesäyliopiston avajaisten päivällispöydässä 1960- ja 1970-lukujen taitteessa, kun hänelle kerrottiin, että Kastellista olisi löytynyt salaperäinen kiveys.
Merkillinen löytö tehtiin talon perustuksia kaivettaessa vuonna 1969.
Oulujokivarressa Umpikujan varrella asuva Eero Kangastalo muistelee nyt leppoisasti arvostetun akateemikon äkkinäistä ilmestymistä pihapiiriin.
Onhan Kangastalolla ollut vuosikymmeniä aikaa ennättää tottua ajatukseen, että hänen perheensä taitaakin asua koko virallista kaupunkia vanhemmassa Oulussa, salaperäisen, keskiajalla hävitetyn Kastellin linnan päällä. "Näinhän ne väittävät", hän kuittaa.
Eero Kangastalo muistelee, miten pihapiiriin ilmestynyt akateemikko Vilkuna halusi keskustella nimenomaan hänen äitinsä kanssa, joka vielä silloin eli.
Akateemikko oli kysellyt, olisiko likellä ollut jotakin muutakin saareketta. Kangastalon äiti oli maininnut Oulunsuun vanhan kansakoulun, nykyisen päiväkodin paikan. Lisäksi akateemikko oli kiinnostunut, oliko paikasta olemassa joitakin kansan ajatelmia.
"Kas, tölli!" oli oletettu ohikulkeneen laukkuryssän joskus sanoneen. Tämä kerrottiin akateemikolle.
"Mikäs
siinä!"
Paikalta on otettu maanäytteitä, kertoo Kangastalo. Vaikka juuri tällä kohdalla ei olekaan ollut maanviljelystä, on paikan kalkki- ja fosforipitoisuus alueen korkeinta. Tämän tutkijat ovat Kangastalon mukaan tulkinneet niin, että paikalla on palanut jotakin.
"Mikäs siinä!" Tämä tulee vastaukseksi kysymykseen, mitä talon väki tykkäisi, jos aidan taakse alkaisi Oulun juhlavuoden lähestyessä lapata kaupungin kaikkein vanhimmasta historiasta kiinnostunutta väkeä omin silmin näkemään, missä on tarkasti ottaen paikka, jossa novgorodilaiset vuonna 1377 yrittivät hävittää linnan ja sen ympäriltä kaupungiksi kutsumansa kylän.
Uskoi maalaistalon perustuksiksi
Arkeologi Minna Korolainen muistuttaa linnaprojektissaan, että nykyisen talon perustuksia kaivettaessa löytynyt joen suuntainen kivimuuri oli noin 30 metriä pitkä ja sen korkeus oli noin 1-15,5 metriä sekä leveys noin metrin.
Nykyisen rakennuksen perustuksia kaivettaessa paikalla kävi silloinen Pohjois-Pohjanmaan museon intendentti, joka piti muuria pelkkinä vanhan maalaistalon perustuksina. Aluetta ei tutkittu vaan rakennustöitä jatkettiin.
Myöhemmin rakennetussa kiviaidassa on palaneita kiviä ja vanhaa tiiltä.
Alueelta on löytynyt myös esineistöä ja luoteja.
"On vaikea tietää, kuka Oulun keskiaikaisen linnan rakennutti. Kun novgorodilaiset hyökkäsivät Oulun linnaa vastaan v. 1377, Sofian aikakirjojen mukaan 1375 Korola Semidesjartskaja rakennutti uuden linnakkeeseen", Minna Korolainen sanoo Oulun linna -projektissaan.
