Maahanmuuttajanaiset sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan usein maahanmuuttajamiehiä heikommin. Naiset myös työllistyvät miehiä heikommin uudessa kotimaassaan.
Kielitaidottomuus on yksi merkittävä syrjäytymisen syy. Naiset myös jäävät miehiä helpommin kotiin ja joutuvat suomalaisen yhteiskunnan väliinputoajiksi, arvioi kansainvälisen toimintakeskus Toppeliuksen toiminnanohjaaja Shahnaz Mikkonen.
Oulun Monika-Naiset ry:n puheenjohtajan Ildikó Hámosin mukaan monet maahanmuuttajanaiset tulevat kulttuureista, joissa naiset perinteisesti vastaavat kodin ja lasten hoidosta ja miehet perheen elättämisestä.
Ero suomalaiseen naisen rooliin on valtava. "Monissa maissa kodin hoidosta vastaaminen on yhteisöllinen rooli. Suomessa näin ei ole, vaan maahanmuuttajanaiset jäävät yksin."
Tietopaketille
olisi tarvetta
Meksikosta 18 vuotta sitten Ouluun muuttaneen Estella Ohtosen mukaan maahanmuuttajille ei ole tarjolla tietoa siitä, mistä apua voi tarvittaessa hakea. "Ouluun muuttavat pakolaiset saavat helpommin tietoa esimerkiksi kielikursseista kuin maahanmuuttajat."
Tarvittaisiin tietopaketti, jonka kaikki maahanmuuttajat saisivat tullessaan Ouluun.
"Konkreettinen lista, josta löytyisivät tarpeelliset yhteystiedot sekä tieto siitä, kenen puoleen kääntyä vaikeissa asioissa omalla kielellään", Oulun kaupungin maahanmuuttajien työllisyyttä edistävässä INTOA-projektissa toimiva Ohtonen kuvailee.
"Kun itse tulin Ouluun, kaikki asiat olivat täysin outoja. Minulla on ollut onnea, sillä ympärilläni on ollut ystävällisiä ihmisiä, jotka ovat auttaneet. Olen kuitenkin kuullut myös toisenlaisista kokemuksista."
Turkista kymmenisen vuotta sitten Suomeen muuttanut Meryem Kaya-Koivunen työskentelee tällä hetkellä kosmetologina. Alle 2-vuotiaan pojan äiti korostaa kielitaidon ja työllistymisen merkitystä suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisessa. "Maahanmuuttajat joutuvat tekemään lujasti töitä työllistyäkseen, joten työpaikka oli minulle eräänlainen luottamuksen osoitus", Kaya-Koivunen arvioi.
Oulun kaupunki on naisten mukaan muuttunut viime vuosien aikana monikulttuurisemmaksi paikaksi. Esimerkiksi toimintakeskus Toppeliuksesta uudet oululaiset saavat tietoa ja tärkeitä kontakteja. Silti tehtävää on vielä paljon. Hámosin mukaan olisi tärkeää kiinnittää huomiota kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden käsitteisiin.
"Mielestäni Oulussa ei ole huomioitu riittävästi sitä, millainen voimavara maahanmuuttajat voisivat olla. Aidosti kansainvälinen Oulu on myös aidosti monikulttuurinen."
Venäjän Karjalasta Ouluun viitisen vuotta sitten muuttanut Danilieva Ljubov muistelee lämmöllä naapurin rouvaa, joka tuli juttelemaan. "Hänen kauttaan oli myös helpompi tutustua toisiin naapureihin", INTOA-projektissa mukana oleva Ljubov sanoo.
Ennakkoluuloihin
törmää yhä
Suomesta vuonna 1977 Irakiin muuttaneen ja kaksi vuotta sitten takaisin Ouluun palanneen Eine Al-Sadoonin mielestä lapsuus- ja nuoruusvuosien kotikaupungissa törmää vielä monenlaisiin ennakkoluuloihin.
"Siksi olisi tärkeää, että syntyisi aitoa vuorovaikutusta eivätkä maahanmuuttajat olisi tekemisissä vain keskenään."
Irakilaisen miehen kanssa perheen perustanut Al-Sadoon haluaa korostaa kulttuurien välisiä yhtäläisyyksiä. "Samanlaiset asiat ovat perheille tärkeitä niin Suomessa kuin Irakissa."