Naiset saivat Suomessa täydet poliittiset oikeudet 100 vuotta sitten. Yksikamarisen eduskunnan synty vuonna 1906 kymmenkertaisti äänioikeutettujen määrän, sillä aikaisemmin äänioikeutta ei ollut myöskään niillä miehillä, jotka eivät kuuluneet mihinkään neljästä valtiosäädystä.
Äänioikeus- ja vaalikelpoisuusikärajaksi säädettiin 24 vuotta. Naisia valittiin ensimmäiseen eduskuntaan 19. Naiskansanedustajien määrä alkoi kasvaa kunnolla vuonna 1966, jolloin ylittyi 30 naispaikan raja. Eniten naisia on toistaiseksi valittu vuoden 1991 vaaleissa, silloin valtakirjan kuittasi 77 naista.
Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) sanoo, että naisten poliittinen toiminta on aina noussut pitkälti arkipäivän ongelmista ja haasteista. Niihin kuuluvat naisten ja lasten asema, kysymykset perheestä ja työelämästä, koulutuksesta ja kasvatuksesta, terveydestä ja sosiaalihuollosta.
Taktiikka
osataan
"Naisia kiinnostaa yli puoluerajojen näiden keskeisten kysymysten moraalinen ja eettinen pohdinta, vaikka ratkaisuehdotukset välillä poikkeavatkin toisistaan", Anttila toteaa. Hän muistuttaa, että naiset käyttävät poliittisia oikeuksiaan jo miehiä aktiivisemmin.
"Suhde muuttui naisten eduksi vuoden 1987 eduskuntavaaleissa. Nyt eroa on jo neljä prosenttiyksikköä", Anttila huomauttaa. Esimerkiksi naiskansanedustajien yhteisestä onnistuneesta taktiikasta Anttila nostaa kiintiösäädöksen lisäämisen tasa-arvolakiin vuonna 1995. Säädöksen mukaan kumpaakin sukupuolta pitää olla vähintään 40 prosenttia valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä.
"Lisäys tehtiin eduskuntakäsittelyssä, koska hallituksessa se tuskin olisi mennyt läpi. Jos asiasta olisi hallituksessa äänestetty ja se olisi siellä hävitty, lisäys ei olisi enää ollut mahdollinen eduskunnassa", Anttila kertoo.
Miehillä
voimaliike
Kymmenen vuotta kansanedustajan työtä tehnyt kajaanilainen Anne Huotari (vas.) sanoo tasa-arvon olleen eduskunnasta katsottuna joskus paremmallakin mallilla kuin tänään.
"On syntynyt uusi, konservatiivisten miesten voimaliike, johon kuuluvat kutsuvat itseään kokolihansyöjä-heteromiehiksi. Kai heidän äänestäjäkuntansa sitten tällaista edellyttää", Huotari tuumii.
Naisyrittäjien tukiverkoston puheenjohtajana toimiva Huotari sanoo, että myös naiskansanedustajien verkosto on tarpeelliseksi havaittu. Anttilan tapaan hänkin näkee, että etenkin sosiaali- ja terveyspuolen asiat ovat naisille miehiä läheisempiä.
"Nuorten, voimakkaiden naisten tuleminen politiikkaan näkyy selvästi ja sama suunta jatkuu. Nuoria miehiä ei nouse esille niin paljon. Ehkä vanhemmilta miespoliitikoilta ei riitä heille tilaa", Huotari myhäilee.
Internetosoitteessa www.aanioikeus.fi on avattu juhlavuoden tapahtumia ja taustoja esittelevä sivusto. "Poliittiset oikeudet ovat kansalaisten perusoikeuksia, joiden merkitystä ja saavuttamisen historiaa on tärkeä nostaa aika ajoin esille", sivuilla todetaan.