Huijauksia uhrin nimissä saatetaan yrittää vielä vuosia henkilötietojen vääriin käsiin päätymisen jälkeen.
Marraskuussa 2011 Pirjo (nimi muutettu) havahtui siihen, että Googlesta löytyi hänestä tietoja, joita ei olisi pitänyt. Julki oli hänen koko nimensä, osoitteensa, henkilötunnuksensa sekä salainen puhelinnumero.
Tiedot olivat ilmeisesti päätyneet verkkoon Suomen siihen mennessä laajimman tietomurron yhteydessä, kun 16 000 suomalaisen tiedot vuosivat nettiin. Ne olivat peräisin muun muassa Työtehoseurasta, Suomen Opiskelija-Allianssista ja Itä-Suomen yliopistosta. Hän teki vuodosta rikosilmoituksen.
– Siinä tuli sellainen paniikki, että mitähän tästä seuraa, mutten kuitenkaan voinut ymmärtää, mihin se johtaa, hän kertoo.
Pirjon tarina oli esillä Oulussa pidetyssä Rikosuhripäivystyksen Mikä verkossa vaanii -seminaarissa.
Puoli vuotta tietovuodon jälkeen Pirjolle soitettiin elektroniikkaa myyvästä verkkokaupasta ja tiedusteltiin, oliko tämä tilannut sinä aamuna tietokoneen. Joku ti-lauksessa oli herättänyt myyjän epäilykset.
Kun hän kiisti tilauksen, verkkokaupasta ohjeistettiin tekemään rikosilmoitus ja omaehtoinen luottokielto.
Pirjo noudatti ohjeita, mutta jälleen vuoden kuluttua tuli ilmoitus postipaketista, vaikka hän ei tilannut yhtään mitään verkkokaupoista.
– Postin virkailijan kanssa avasimme valtavan laatikon. Siellä oli 50 kappaletta nyrkinkokoisia ilokaasupatruunoita, joita ravintolat käyttävät kermanpursotukseen, hän kertoo.
Tämän jälkeen paikallisen postin kanssa sovittiin, että siitä eteenpäin tulevat paketit lähtevät suoraan poliisille, ja näin myös toimittiin.
Yhtä paketeista tuli hakemaan nuorehko nainen, jolle virkailija kertoi pakettien kohtalosta. Nainen lähti pakoon, mutta tallentui valvontakameraan ja jäi sen ansiosta kiinni.
– Käsittääkseni hän sai sakkotuomion. Tuomiot eivät mielestäni ole missään suhteessa siihen, mitä uhri joutuu käymään läpi.
Omaehtoisen luottokiellon pitäisi estää ostosten tekeminen ja lainanotto identiteettivarkauden kohteen nimissä.
– Kielto on suojannut taloudellisilta tappioilta.
Joka kerta, kun jokin liike tarkastaa hänen luottotietonsa, saa Pirjo siitä sähköposti-ilmoituksen. Alkuvaiheessa niitä tuli puolen vuoden–vuoden välein, nykyisin harvemmin.
– Se pitää hereillä.
Kaikki yritykset eivät kuitenkaan tarkista tietoja. Niin Pirjon nimissä onnistuttiin ottamaan pikavippi, josta ehti myös tulla suurehko lasku.
Pirjon nimi on muutettu, jotta identiteettivarkaudesta ei koituisi hänelle enää lisää haittaa.
Identiteetti- varkaus
Identiteettivarkaus on rikos, jossa esiinnytään toisen henkilöllisyydellä.
Se ei ole rangaistava rikos, ellei siitä ei aiheudu uhrille taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa.
Identiteettivarkaus tuli rangaistavaksi vuonna 2015 ja siitä voidaan määrätä rangaistukseksi sakkoa.
On tavallista, että identiteettivarkaudella valmistellaan myös jotain muuta rikosta.
Identiteettivarkaus tulee yleensä ilmi vasta tilanteessa, jossa toisen henkilön nimissä on tehty jo muita rikoksia.
Näin suojaudut
Älä laita henkilötietojasi sisältäviä papereita lehtikeräykseen.
Hanki lukollinen postilaatikko.
Älä anna henkilötunnustasi tuntemattomille. Ole muutenkin tarkka, missä yhteydessä annat henkilötietosi.
Aseta tileillesi ja korteillesi nosto- ja maksurajat ja seuraa rahaliikennettäsi.
Lähde: Rikosuhripäivystys
