Poliisihallituksen mukaan valtaosassa pakkopalautuksista ei tarvita käsirautoja tai voimakeinoja. Pakkopalautettavista vain noin viidesosa on turvapaikanhakijoita.
Helsinki
Poliisi yrittää saada kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet palaamaan ensisijaisesti vapaaehtoisesti, kertoo poliisitarkastaja Ari Jokinen Poliisihallituksesta.
– Vapaaehtoisesti palaavien on mahdollista rahallista tai aineellista tukea, Jokinen sanoo Lännen Medialle.
Rahallinen korvaus voi olla suuruudeltaan enintään 1 500 euroa aikuiselle ja 750 euroa alaikäiselle.
Suuruus vaihtelee kohdemaittain.
Aineellinen korvaus taas on useimmiten työväline, jonka tarkoitus on auttaa paluussa kotimaan arkeen. Se voi olla esimerkiksi tuotantoeläin tai ammatin harjoittamista varten esimerkiksi taksi. Aineellisen korvauksen arvo on korkeintaan 2 500 euroa.
Kustannukset maksaa Suomen valtio.
Vain viidennes turvapaikanhakijoita
Kuluvan vuoden aikana Suomesta on poistettu noin 1 200 ihmistä, joista poliisi on saattanut kohdemaahan noin 300 henkilöä.
Luku pitää sisällään kaikki poliisin poistamat ihmiset.
Sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan keskimäärin vain yksi viidestä pakkopalautetusta on kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut. Suurin osa on ihmisiä, jotka palautetaan rikosten vuoksi.
Esimerkiksi Etelä-Eurooppaan taas palautetaan useimmiten Dublin-säännön perusteella.
Sen mukaan turvapaikkahakemus on käsiteltävä siinä EU-maassa, jonne turvapaikanhakija on ensimmäisenä saapunut.
Jos henkilö ei suostu palaamaan vapaaehtoisesti, poliisi vie henkilön kulkuvälineeseen tai menee palautettavan mukana kohdemaahan asti.
– Valvotussa palauttamisessa poliisi vie palautettavan laivaan, junaan tai lentokoneeseen ja valvoo, että henkilö poistuu maasta, poliisitarkastaja Jokinen sanoo.
Poliiseja lähtee palautettavan mukaan kohdemaahan yleensä kaksi tai kolme.
– Jos taustalla on esimerkiksi aiempi keskeytynyt palauttaminen tai väkivallan uhka, on mahdollista, että poliiseja lähtee enemmänkin. Samoin jos palautetaan kokonainen perhe kerrallaan.
Tarvittavien poliisien määrä arvioidaan aina tilannekohtaisesti, Jokinen sanoo.
Jokisen mukaan palautukselle voi joissakin tilanteissa lähteä mukaan myös esimerkiksi tulkki tai sairaanhoitaja.
Valtaosa pakkopalautuksista sujuu ongelmitta
Palauttamisen ajankohdasta ilmoitetaan hyvissä ajoin, jotta henkilö ehtii järjestää asiansa Suomessa ennen lähtöä, Jokinen kertoo.
Joissakin tapauksissa palautettava on kadonnut ennen palautushetkeä, mutta Jokisen mukaan se ei ole yleistä.
Enemmistö palautuksista hoidetaan lentämällä.
Ensin poliisi hakee palautettavan esimerkiksi vastaanottokeskuksesta ja matkustaa tämän kanssa lentokentälle.
Lennolla palautettava on tarpeen vaatiessa käsiraudoissa tai sidottu muulla välineellä. Joskus käytetään myös esimerkiksi sylkemisen estävää huppua.
Voimakeinoja poliisi joutuu käyttämään Jokisen mukaan varsin harvoin.
– Valtaosa palautuksista sujuu täysin ongelmitta, eikä silloin tarvita sidontavälineitä.
Jokinen muistuttaa, että palautuksia on tehty saattamalla vuosikymmenien ajan, vaikka julkinen keskustelu niistä on alkanut vasta viime vuosina.
– Käytännöt ovat pitkäaikaisia ja kokemusta löytyy, Jokinen sanoo.
10 suurinta
Poliisi on palauttanut kuluvan vuoden aikana noin 1 200 henkilöä. Näistä poliisi on ollut mukana noin 300 palautuksella.
1. Viro 387 palautettua
2. Venäjä 128
3. Italia 122
4. Irak 115
5. Romania 70
6. Espanja 49
7. Ukraina 37
8. Ruotsi 36
9. Georgia 33
10. Saksa 31
