Ainutlaatuisen teknologian kehittänyt cleantech-yritys valmistaa myös luomuviljelyyn sopivaa lannoiteliuostaan Kärsämäen tehtaallaan Pohjois-Pohjanmaalla.
Suomalainen cleantech-alan yritys Tracegrow on kehittänyt menetelmän, jonka avulla käytettyjen alkaliparistojen hivenaineet, mangaani ja sinkki, saadaan hyödynnettyä maatalouden ekologisena mikroravinteena. Takana on noin kymmenen vuoden kehitystyö yhdessä Oulun yliopiston, Kokkolan yliopistokeskuksen, Centria-ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.
Lannoite on ollut Suomen markkinoilla jo kesäkuusta lähtien, ja nyt yritys tähyää kansainvälisille markkinoille.
Tracegrow'n operatiivinen johtaja Mikko Joensuu kertoo, että paristoista saatava lannoiteliuos soveltuu lähes kaikille kasveille, etupäässä peltokasveille.
– Se on ihanteellista lannoitetta nurmelle, maissille ja riisille. Se on sertifioitu tuote, joka soveltuu myös luomuviljelyyn.
Tuotteen saamiin sertifikaatteihin lukeutuvat EY-lannoitestatus ja hyväksyntä luomuviljelyyn Suomessa EU-lainsäädännön mukaisesti.
Yrityksen kehittämän teknologian avulla alkaliparistomassasta liuotetaan rikkihappoon arvokkaat hivenaineet. Sen jälkeen liuos puhdistetaan, jolloin se täyttää Eviran asettamat raja-arvot. Kymmeneen litraan liuosta tarvitaan karkeasti arvioiden kolmesta neljään kiloa paristomassaa.
Idea alkaliparistojen hyödyntämisestä lannoitteena on yrityksen omistajan, maanviljelijän ja Huhtala Yhtiöiden toimitusjohtajan Petri Huhtalan.
Materiaalia riittää yllin kyllin
Hyödynnettävää paristomateriaalia riittää yllin kyllin ympäri maailmaa. Tracegrow'n toimitusjohtaja Tatu Leppäsen mukaan alkaliparistoja käytetään maailmanlaajuisesti noin kymmenen miljardia kappaletta vuosittain.
– Karkeasti voidaan sanoa, että ne sisältävät niin paljon sinkkiä ja mangaania, että jos se kaikki saataisiin teknologiallamme pois, niin kaikki maailman maaperän sinkki- ja mangaanipuutteet voitaisiin hoitaa sillä määrällä. Euroopassa kierrätetään vuositasolla noin 100 000 tonnia alkaliparistoja. Tällä määrällä pystyisi pyörimään jo 30–40 tehdasta, Leppänen kertoo.
Yrityksellä on tällä hetkellä yksi tehdas Pohjois-Pohjanmaalla, Kärsämäellä. Se saa kierrätetyt alkaliparistot valmiiksi massaksi murskattuna Akkuseriltä, jonne menevät kaikki Suomessa kerätyt kierrätysakut ja -paristot. Tehtaassa pystytään käsittelemään kaikki niistä saatava alkalimassa. Joensuun mukaan seuraava laitos tehdään todennäköisesti ulkomaille.
Kiinnostusta on eri puolilla maailmaa
Yrityksen toimintaa ovat rahoittaneet sen pääomistajat Huhtala Yhtiöt ja Privanet Group sekä osakkeenomistajat. Rahoitusta se on saanut myös ely-keskukselta ja Tekesiltä ja EU:lta. Tavoitteena on muutaman vuoden kuluttua 100 miljoonan liikevaihto ja mahdollisesti listautuminen pörssiin.
– Olemme hakemassa suurta kasvua. Vaikka luvut kuulostavat isoilta, meillä on tuote, joka on ainutlaatuinen maailmassa. Se ei ole pelkästään ekologinen, vaan myös taloudellinen ratkaisu.
Suunnitelmissa on laajentuminen maailmalle Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Ulkomailla kumppaneina ovat muun muassa lannoiteyhtiöt. Viime viikolla yritys solmi jakelusopimuksen Baltiaan.
– Pitää aloittaa sieltä, missä tarve on suurin tuotteellemme ja teknologiallemme. Ensimmäisenä menemme sinne, missä on eniten peltopinta-alaa ja missä paristoja käytetään paljon, mutta niiden kierrätys tarvitsisi vielä tehokkaampia ja ympäristöystävällisiä menetelmiä.
Leppänen ja Joensuu vakuuttavat, että kiinnostusta on ollut eri puolilla maailmaa.
– Meidän on nyt hyödynnettävä tekninen etumatka ja maailman herääminen ympäristöasioihin, Leppänen sanoo.
Paristoista halutaan Leppäsen mukaan "kaikki hyvä hyötykäyttöön", ja jäljelle jäävä "huono materiaali" toimitetaan puolestaan jatkokäsittelyyn ongelmajätelaitoksiin.
– Näin pyrimme maksimoimaan kierrätystehokkuuden.
Viime vuonna yritys oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon saajaksi.
