STT vertaili toisiinsa lukiopaikkansa syksyllä 2009 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja ja koko vuoden 2012 yo-tuloksia. Muuttujista käytettiin koulukohtaisia keskiarvoja.
Tarkastelussa oli mukana neljä pakollista yo-koetta. Kaikki kirjoittavat äidinkielen ja valitsevat muut kolme pakollista koetta toisen kotimaisen ja vieraan kielen sekä matematiikan ja reaaliaineen joukosta.
Koulukohtainen yo-keskiarvo saadaan, kun lasketaan yhteen kokelaiden pakollisista aineista saamat pisteet ja jaetaan tulos kokelaiden määrällä. Laudaturista saa 7 pistettä, eximiasta 6, magnasta 5, cum laudesta 4, lubenterista 3, approbaturista 2 ja improbaturista 0 pistettä.
Yo-tulokset muutettiin kouluarvosana-asteikolle jakamalla keskiarvo pakollisten aineiden määrällä ja lisäämällä tulokseen 3. Näin maksimiksi saatiin 10, joka kouluarvosanojen maksimi.
Näin saadusta yo-keskiarvosta vähennettiin sisääntulokeskiarvo. Tulos oli negatiivinen, koska yläkoulun keskiarvot ovat korkeampia kuin yo-tulosten keskiarvot. Tämä johtuu yo-kokeiden tiukemmasta arvostelusta ja siitä, että yo-tulokset sovitetaan niin sanotulle Gaussin käyrälle eli normaalijakaumalle.
Negatiivisista muutosluvuista laskettiin keskiarvo, johon kouluja verrattiin. Näin saatiin vertailuluku, jonka avulla koulut asetettiin järjestykseen: mitä suurempi luku, sitä enemmän oppilaiden keskimääräinen taso on lukiossa noussut keskivertolukioon verrattuna.
Mukana olivat päivälukiot, joihin haetaan yhteishaussa, jos tieto oli Opetushallituksen rekisterissä. Pois rajattiin Ahvenanmaa.
Jos koulujen erikoislinjojen sisääntulokeskiarvot oli ilmoitettu rekisterissä erillisinä keskiarvoina, laskettiin niille yhteiskeskiarvo. Samoin tehtiin toisiinsa yhdistyneille kouluille.