Elokuu oli tilastollisesti ennätyksellisen lämmin ja koko kesä poikkeuksellisen kuiva.
"Kaikki viittaa siihen, että tällaisia kesiä on tulossa joidenkin vuosikymmenien päästä entistä useammin. Jos niitä nyt on enintään kerran viidessäkymmenessä vuodessa, niin 2000-luvun puolivälin jälkeen intiaanikesiä voi olla kerran kymmenessä vuodessa", ylimeteorologi Anneli Nordlund Ilmatieteen laitoksesta arvioi.
Nordlund pohjaa arviointinsa ilmaston lämpenemisen linjoihin, jotka tällä hetkellä viittaavat tämäntyyppiseen kehitykseen.
Sademäärätilastoja on tehty vuodesta 1961 lähtien, ja monella paikkakunnalla kulunut kesä oli kuivin koko mittausjakson aikana. Esimerkiksi Helsingissä, Kajaanissa, Ruukissa, Rovaniemellä ja Sodankylässä rikottiin ennätyksiä. Helsingissä kesä oli kuivin 161 vuoteen.
Elokuun lämpötilat olivat koko maassa tilastokeskiarvoja huomattavasti korkeampia. Oulussa kuukauden keskilämpötila oli 17,5 celsiusastetta, kun se keskimäärin on 13,7.
"Kaikkien aikojen lämpöennätystä tässä melkein pommitettiin. Lämpimämpää on ollut ainoastaan elokuussa 1937, jolloin kuukauden keskilämpötila oli Oulussa 17,6 astetta", Nordlund huomauttaa.
Kesän ajan Oulun korkeudella on saatu nauttia harvinaisen pitkistä sateettomista kausista.
"Esimerkiksi heinäkuun 25. päivä alkoi 22 päivää kestänyt yhtenäinen poutajakso. Tämän jälkeenkin satoi vain yhtenä päivänä ja oli taas kymmenen päivää poutaa. Myös kesä- ja heinäkuussa oli poutaisia kaksiviikkoisia", Nordlund kertoo.
Kuivuus lisännyt kasvien punaista väriä
Pitkän lämpimän jakson aikana kasvit ovat saaneet hyvin voimaa talven varalle, jos niitä vain on kasteltu. Jos syksyllä sataa ja talvi on runsasluminen, ensi vuonna kukinta voi olla runsasta esimerkiksi puuvartisilla kasveilla.
"Jos pohjavedet eivät mene hirveän alas, emme varmaankaan ensi keväänä hirveitä tuhoja näe", intendentti Mirja Siuruainen Oulun yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta arvelee.
Kasveilla on Siuruaisen mukaan erilaisia suojautumismekanismeja kuivuuden varalle. Jotkut saattavat pudottaa lehtensä tavallista aikaisemmin, mutta jos se tapahtuu loppukesästä, ei se Siuruaisen mukaan ole välttämättä kohtalokasta.
"Mielenkiintoista on seurata, tuleeko syksyllä toista kukintaa enemmän kuin tavallisesti. Pihlaja ja useat puutarhakasvit kukkivat useinkin toistamiseen", Siuruainen kertoo.
Kuivuus lisää punaisten väriaineiden määrää kasveissa, ja esimerkiksi punakoivu on ollut tänä kesänä tavallista koreampi.
Yksi kesä ei Siuruaisen mukaan vielä vaikuta kasvien levinneisyyteen, mutta jos ilmasto lämpenee jatkuvasti, pitkällä aikavälillä eteläisemmät kasvit alkavat levitä pohjoiseen.
Lomakeskustelu ei ole virinnyt uudelleen
Lämmin kesä ei ole virittänyt uudelleen keskustelua koulujen lomien siirtämisestä myöhäisempään kesään.
"Ei siitä nyt ole taidettu vuoteen keskustella. Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen (sdp.) pani asialle pisteen, eikä siihen ole ilmeisestikään ollut syytä palata", tiedotuspäällikkö Hannu Ylilehto Opetushallituksesta kertoo.
Ylilehdon mukaan lomien lykkäämisestä oltiin monta mieltä: osa vanhemmista olisi lämmennyt ajatukselle, mutta opettajakunta ei kokenut muutosta tarpeelliseksi.
