Raahen kaupunginjohtaja Jaakko Nahkuri on heittänyt ilmaan vision Raahen seutukunnan viiden kunnan yhdistymisestä yhdeksi kunnaksi vuoteen 2009 mennessä. Nahkurin mielestä kyseessä on vähintäänkin keskustelun ja selvittämisen arvoinen asia.
"Olennaista olisi tehdä asiasta viileän rauhallinen objektiivinen analyysi. Tarvitaan todellista tietoa kuntien taloudesta ja toiminnallisesta tehokkuudesta. Aksestra-hankkeen yhteydessähän jo selvitellään peruspalveluiden yhteistoimintamahdollisuuksia ja on mahdollista, että analyysi osoittaa, että kannattaisikin mennä yhteen."
Mitenkään suurella innostuksella Nahkurin visiota ei seutukunnan muissa kunnissa ole vastaanotettu. Keskustelun tärkeyden myöntävät kaikki kuntajohtajat, mutta mitään erityistä tarvetta yhdistymiselle ei tällä hetkellä koeta.
Pyhäjoen kunnanjohtaja Mauno Peltoketo tyrmää fuusioajatuksen suoralta kädeltä. Hänen mukaansa Pyhäjoella on jo valtuustotavoitteissa määritelty, että kuntaa kehitetään itsenäisenä. Sen sijaan Pyhäjoella kannatetaan lämpimästi seudullista yhteistyötä.
"Yhteistyötä pitää harrastaa ja yhteisiä tavoitteita pitää olla. Täytyy katsoa asia kerrallaan, missä yhteistyötä voidaan syventää. Lähtökohtana pitää olla, että hyötyä on kaikille osapuolille. Se ei voi tapahtua vain yhden kunnan ehdoilla."
Yhteistyö ei vaadi liitosta
Vihannin kunnanjohtaja Leena Mikkola-Riekkinen on samoilla linjoilla. Yhteistyötä voidaan tehdä muillakin tavoilla kuin sillä, että kunnat pannaan yhteen.
"Raahen ja Pattijoen fuusiosta on kulunut niin vähän aikaa, että odotan mielelläni, mitä positiivisia tuloksia sillä saadaan aikaan, ennen kuin lähden liputtamaan yhdistymisen puolesta."
Mikkola-Riekkisen mielestä yhdistyminen on vielä kaukainen ajatus. Asiasta on alettu puhua turhalla kiireellä, sillä esimerkiksi Raahen organisaatio ei ole vielä yhdistymisen jäljiltä kunnossa ja kaupungin taloudelliset ongelmat ovat sen verran huomattavia, ettei liitosajatus tällä hetkellä innosta.
"Yhteistyökuviot ovat hyvin käynnissä ja siinä on koko ajan lisäämisen mahdollisuuksia yhä uusilla sektoreilla ja myös yli seutukuntarajojen."
Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi on hieman myönteisempi asialle. Hänen mukaansa liitosta olisi syytä pohtia seutukuntayhteistyön näkökulmasta. Tällä hetkellä yhteistyö tuntuu hitaalta ja tahmealta.
Tavoitteet epämääräisiä
Myös Ruukin kunnanjohtajan Aimo Heikkalan mielestä liitosajatuksia on syytä ennakkoluulottomasti pohtia. Hänen mukaansa Ruukki kyllä selviää itsenäisenäkin kuntana. Valtiovalta on kuitenkin korostanut, että rahavirrat ohjataan aluekeskuksiin ja silloin tarvitaan tiivistä seutukunnallista yhteistyötä. Sen huipentumana olisi, että seutukunta olisi yhtä kuntaa.
Myös Heikkalan mielestä nykyinen seutukuntayhteistyö sujuu tahmeasti.
"Jos kirkkaana päämääränä olisi, että vuoden 2009 alusta ollaan yhtä kuntaa, se olisi huomattavasti selkeämpi tavoite. Nyt ei tiedetä, mitä tavoitellaan. Istutaan ja palavereita pidetään, mutta kaikki eivät mahdollisesti sitoudu siihen. Kuitenkin epätoivoisesti yritetään viedä työtä eteenpäin seutukunnallisuuden nimissä. En tiedä johtaako se mihinkään."
Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtaja Leo Aho kertoo tarkkailleensa yhdistymiskeskustelua sivusta. Seutukunnan kehittämiskeskuksen kannalta yhdistyminen ei ole oleellista, toteaa Aho.
"Vastapelurit käsittelevät jo nyt aluetta kokonaisuutena."
Keskustelua yhdistymisestä kannattaa Ahon mielestä ehdottomasti käydä. Siksi hän on valmis suhtautumaan asiaan myönteisesti. "Heikon plussan verran".
"Kehittämiskeskuksen kannaltahan yhteistoimintaa seutukuntatasolla on jo aika paljon. Joissain asioissa kieltämättä olisi hyvä, jos takana olisi yksi kunta, mutta ei viisi kuntaakaan ole ongelma."